Erityisopettajana joustavassa esi- ja alkuopetuksessa: Ammattilaisten käsitykset ja rooli toimintamallissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella erityisopettajien käsityksiä joustavasta esi- ja alkuopetuksesta sekä heidän käsityksiään omasta roolistaan joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Tutkimukseni kautta etsin vastauksia, miten joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin ja toimintamallin pedagogisten periaatteiden sekä erityisopettajan asiantuntijuuden yhdistäminen toteutuu tutkimuskohteen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Tutkimus toteutettiin erään pirkanmaalaisen kunnan neljässä kouluyksikössä vuosina 2023–2024. Tähän tutkimukseen osallistui seitsemän varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajaa. Joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallia on toteutettu tutkimuskunnassa jo usean vuoden ajan, mutta syksyllä 2023 erityisopettajat osallistuivat ensimmäistä kertaa suunnitellusti ja johdonmukaisesti toimintamallin toteutusjaksoihin. Tutkimuksen tieteellinen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimuksen avulla kuvattiin, millaisia käsityksiä ja kokemuksia erityisopettajilla on joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallista sekä mitkä tekijät vaikuttavat toimintamallin toteutumiseen heidän näkökulmastaan. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin erityisopettajien käsityksiä heidän omasta roolistaan, työnkuvastaan ja asiantuntijuudestaan joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Teoreettinen viitekehys rakentui joustavan esi- ja alkuopetuksen käsitteen sekä erityisopettajan työnkuvan määrittelystä. Aineisto kerättiin marraskuussa 2023 – helmikuussa 2024 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineistona analysoitiin seitsemän erityisopettajan haastattelujen litteroitu teksti. Lisäksi tutkimukseen sisältyi tutkijan havainnointikäyntejä erityisopettajien joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutustunneille, mikä auttoi ymmärtämään paremmin tutkimuksen kohteiden kontekstia. Tutkimuksen sisällönanalyysi on teoriaohjaava ja aineistolähtöinen. Havainnointipäiväkirjan muistiinpanot eivät tuoneet painoarvoa tutkimuksen analyysiin ja itse tutkimustuloksiin. Erityisopettajien käsitykset joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallista olivat yhteneväiset. Erityisopettajat kokivat toimintamallin korostavan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä kahden toimintakulttuurin välillä, mutta toisaalta erityisopettajat toivoivat oman ammatillisen, erityispedagogisen asiantuntijuuden myötä oppilaiden tuen ja tarpeiden huomioinnin ja yksilöllisyyden toteutuvan ja näkyvän työotteessaan. Joustavan esi- ja alkuopetuksen toteutusjaksot olivat lyhyitä, mikä rajoitti lasten syvällisemmän yksilöllisyyden huomioimisen sekä tarkemman lapsituntemuksen. Erityisopettajien asiantuntijuuden ja oman ammatillisuuden hyödyntäminen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa oli vahvasti sidoksissa omaan työyhteisöön, käytettäviin resursseihin ja yleiseen erityispedagogiseen arvostukseen sekä omaan ammatilliseen rohkeuteen. Johtopäätöksenä tutkimukseni tuloksia tarkastellessa voi todeta, että erityisopettajien osallistuminen joustavaan esi- ja alkuopetukseen on tärkeää, sillä osallistuminen edistää tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta, tukee lasten hyvinvointia ja kehitystä sekä vahvistaa siten välillisesti koko yhteiskuntaa.

The aim of this master's thesis is to examine special education teachers' perceptions of flexible early childhood and primary education, as well as their views on their own role in flexible early childhood and primary education. Through my research, I seek answers to how the integration of the flexible early childhood and primary education model, its pedagogical principles, and the expertise of special education teachers is realized in the flexible early childhood and primary education of the research subject. The study was conducted in four school units in a municipality in Pirkanmaa during the years 2023–2024. Seven special education teachers from early childhood education and schools participated in this study. The flexible early childhood and primary education model has been implemented in the research municipality for several years, but in the autumn of 2023, special education teachers participated for the first time in a planned and systematic manner in the implementation periods of the model. The scientific approach of the study is phenomenographic. The study described the perceptions and experiences of special education teachers regarding the flexible early childhood and primary education model and the factors that influence the implementation of the model from their perspective. Additionally, the study mapped special education teachers' views on their own role, job description, and expertise in flexible early childhood and primary education. The theoretical framework was built on the definition of the concept of flexible early childhood and primary education and the job description of special education teachers. The data was collected from November 2023 to February 2024 through semi-structured thematic interviews conducted as individual interviews. The data analyzed consisted of transcribed texts from the interviews of seven special education teachers. Furthermore, the study included the researcher's observation visits to the flexible early childhood and primary education implementation sessions of special education teachers, which helped to better understand the context of the research subjects. The content analysis of the study is theory-driven and data-driven. The notes from the observation diary did not add weight to the analysis and the actual research results. Special education teachers' perceptions of the flexible early childhood and primary education model were consistent. Special education teachers felt that the model emphasized collaboration and community between the two operational cultures, but on the other hand, they hoped that their professional, special pedagogical expertise would ensure that the support and needs of the students were considered and individualized in their approach. The implementation periods of flexible early childhood and primary education were short, which limited the deeper consideration of children's individuality and more detailed knowledge of the children. The utilization of special education teachers' expertise and professionalism in flexible early childhood and primary education was strongly tied to their own work community, available resources, general appreciation of special pedagogy, and their own professional courage. In conclusion, examining the results of my research, it can be stated that the participation of special education teachers in flexible early childhood and primary education is important, as participation promotes equal and high-quality education, supports children's well-being and development, and thus indirectly strengthens the entire society.