Vuoden 2025 lakimuutosten vaikutukset virkamiesten harkintavaltaan työvoimapalveluprosessissa
Sandvik, Julia (2025)
2025
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504264160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504264160
Tiivistelmä
Tutkimus kohdistuu kunnan työvoimapalveluiden viranomaisiin, jotka käsittelevät työssään työvoimapalvelun työnhakijoiden viranomaisasioita ja pyrkivät siten edistämään työllisyyttä Suomessa. Työvoimapalvelut siirtyi-vät vuoden 2025 alussa Suomen valtiolta kunnille, jolloin niin sanotut vanhat TE- toimistot eli työ- ja elin-keinotoimistot lakkautettiin. Tutkimuksen ytimessä tarkastellaan työviranomaisten harkintavallan määrää palve-luprosessissa uusien lakimuutosten kautta.
Tutkimuksen menetelmänä käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa, jossa pyritään saamaan oikeudellisia vastauksia tulkitsemalla ja systematisoimalla voimassa olevaa lakia eli laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023). Lainopin avulla tutkimuksessa on pyritty systematisoimaan uuden lainsäädännön sisältöä erityisesti työvirkamiesten harkintavallan määrää palveluprosessin ja päätöksenteon koskevan sääntelyn suhteen. Tutkimuk-sen apuna käytetään myös tavoitteellista tulkintaa, jossa lain soveltaja soveltaa lakia kiinnittäen huomion lakien päämääriin. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty oikeuslähdeopin mukaisesti niin vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä eli lakia, heikosti velvoittavista oikeuslähteistä hallituksen esityksiä sekä valiokunnan mietintöjä ja sallituista oikeuslähteistä tutkimuksessa käytetään oikeustieteen kirjallisuutta, josta vahvimpina teoksina Olli Mäenpään hallinto-oikeudelliset teokset.
Tutkimuksen lopputuloksiin on päästy tarkastelemalla virkamiesten kokonaisvaltaista hallinnollista toimin-taympäristöä niin voimassa olevan lain kuin sen esitöihin perehtymällä. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputu-lokseen, että työviranomaisen harkintavalta on hyvin monen tekijän yhteissumma hallinnossa ja siihen vaikuttaa niin työnhakijan tausta kuin työvoimaviranomaisen lain hallitseminen ja soveltaminen käytännön tasolla.
Tutkimuksen menetelmänä käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa, jossa pyritään saamaan oikeudellisia vastauksia tulkitsemalla ja systematisoimalla voimassa olevaa lakia eli laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023). Lainopin avulla tutkimuksessa on pyritty systematisoimaan uuden lainsäädännön sisältöä erityisesti työvirkamiesten harkintavallan määrää palveluprosessin ja päätöksenteon koskevan sääntelyn suhteen. Tutkimuk-sen apuna käytetään myös tavoitteellista tulkintaa, jossa lain soveltaja soveltaa lakia kiinnittäen huomion lakien päämääriin. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty oikeuslähdeopin mukaisesti niin vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä eli lakia, heikosti velvoittavista oikeuslähteistä hallituksen esityksiä sekä valiokunnan mietintöjä ja sallituista oikeuslähteistä tutkimuksessa käytetään oikeustieteen kirjallisuutta, josta vahvimpina teoksina Olli Mäenpään hallinto-oikeudelliset teokset.
Tutkimuksen lopputuloksiin on päästy tarkastelemalla virkamiesten kokonaisvaltaista hallinnollista toimin-taympäristöä niin voimassa olevan lain kuin sen esitöihin perehtymällä. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputu-lokseen, että työviranomaisen harkintavalta on hyvin monen tekijän yhteissumma hallinnossa ja siihen vaikuttaa niin työnhakijan tausta kuin työvoimaviranomaisen lain hallitseminen ja soveltaminen käytännön tasolla.