”Ne piirtää kellä on liitua”: Hakupainealalle hakevien käsitykset hakuprosessista ja valmennuskursseista osana hakua yliopistoon

Abstract

Tämä pro gradu- tutkielma tarkastelee hakupainealalle hakemista hakijoiden itse tuottamien käsitysten pohjalta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten hakupainealalle hakevat näkevät hakupainealan hakuprosessin sekä millaisena ilman valmennuskurssia hakevat hakijat käsittävät valmennuskurssien merkityksen hakupainealalle hakemisessa.

Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksessa aineistoa analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyn avulla, joka sisälsi avoimia kysymyksiä sekä taustatietokysymyksiä. Kyselyyn saatiin 26 vastausta, ja vastaajat koostuivat lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen hakijoista. Laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti alkuperäisilmauksista muodostettiin ensin pelkistettyjä ilmauksia, joista koottiin samankaltaisuuksien perusteella alaryhmiä. Näistä alaryhmistä puolestaan muodostettiin yläryhmiä, joita syntyi yhteensä neljä: hakijoiden erilaiset lähtökohdat, kuormitus ja sisäänpääsyhaasteet, valintakoeuudistuksen vaikutukset sekä valmennuskurssien merkitys.

Tutkimustulosten mukaan hakijat kokivat erilaisten eriarvoisuustekijöiden vaikuttavan hakuprosessiin hakupainealalle. Merkittävin vaikutus nähtiin taloudellisella pääomalla, joka mahdollisti hakijoiden mukaan täysipäiväisen valmistautumisen opiskelijavalintoihin sekä hyödyllisille valmennuskursseille osallistumisen. Nämä koettiin merkittävinä kilpailuetuina hakuprosessissa ja ne herättivät kysymyksiä opiskelijavalintojen tasa-arvosta. Erityisesti lukion suorittamisella ja ensikertalaisuudella nähtiin opiskelutaustana epäreilu etulyöntiasema opiskelijavalinnoissa, mikä heikensi muiden hakijoiden asemaa. Lisäksi hakupainealoille hakeutuminen koettiin erityisen kuormittavana ja vaativana, ja se vaati hakijoilta merkittävää henkistä jaksamista. Valintakoeuudistus oli silti vaikuttanut myönteisesti erityisesti oikeustieteen ja kauppatieteen aloilla, joissa hakijat kokivat valintakokeisiin liittyvän valmistautumisajan lyhentyneen sekä valintakokeiden muuttuneen yhdenvertaisemmiksi. Sen sijaan lääketieteen hakijat eivät kokeneet vastaavia vaikutuksia, ja valintakoeuudistuksen tavoitteet jäivät tämän alan osalta toteutumatta.

Tutkimuksessa esiin nousseet eriarvoisuustekijät eivät olleet irrallisia, vaan ne kietoutuivat toisiinsa muodostaen laajempia eriarvoisuuden kierteitä, erityisesti lääketieteen hakuprosessissa. Tulokset korostavat tarvetta kehittää korkeakoulujen opiskelijavalintoja yhä tasa-arvoisemmiksi ja vähemmän kuormittaviksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi todistusvalinnan laajentamista myös ei-ensikertalaisille ja ammatillisen taustan hakijoille sekä soveltavien, lyhyempää valmistautumista vaativien valintakokeiden kehittämistä kaikilla aloilla.

This master's thesis examines the process of applying to highly competitive fields from the perspective of the applicants' own perceptions. The aim of the study was to investigate how applicants to competitive fields view the application process, as well as how applicants who are not using preparatory courses perceive the role of preparatory courses in applying to these fields.

The study is qualitative, and the data is analysed using data-driven content analysis. The research data was collected through an online survey, which included open-ended questions as well as background questions. A total of 26 responses were received, consisting of applicants from the fields of medicine, law, and business. According to the principles of qualitative content analysis, original expressions were first transformed into more simplified statements, which were then grouped into subcategories based on their similarities. These subcategories were further organized into four main categories: applicants' different starting points, stress and entry challenges, the impact of entrance exam reform, and the significance of preparatory courses.

The results showed that applicants perceived various factors of inequality as affecting the application process to competitive fields. The most significant factor was economic capital, which, according to the respondents, enabled full-time preparation for student selections and participation in helpful preparatory courses. These were considered significant competitive advantages in the application process and raised concerns about the equity of student admissions. In particular, completing high school and being a first-time applicant were seen as providing an unfair advantage in the student selection process, which weakened the position of other applicants. Additionally, applying to competitive fields was seen as especially stressful and demanding, requiring considerable mental resilience from the applicants. The entrance exam reform had a positive impact, especially in the fields of law and business, where applicants felt that the preparation time for exams had been shortened, and the exams had become more equal. In contrast, applicants in medicine did not experience similar benefits, and the goals of the exam reform were not realized in this field.

The inequality factors that emerged in the study were not isolated but were intertwined, forming broader cycles of inequality, particularly in the medicine application process. The results emphasize the need to further develop higher education admissions to make them more equitable and less burdensome. This could include expanding the use of merit-based admissions to include non-first-time applicants and those with a professional background, as well as developing shorter, more applied entrance exams that require less preparation across all fields.