"Ei me rikota lakii, Suomen laki rikkoo meitä" - Rikollisuuden oikeutus, vastarinta ja katujen koodisto: Kriminologinen tarkastelu suomirapin rikollisuusdiskursseista.

Abstract

Suomirap on yksi Suomen merkittävimmistä musiikkigenreistä, ja sen lyriikat ottavat paikoin vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin – erityisesti rikollisuutta tarkastelevasta kriminologisesta näkökulmasta. Rap-lyriikoiden ja rikollisuuden yhteys on ollut läsnä genressä sen historiallisten juurien ja kulttuurisen taustan vuoksi. Tutkielmani tarkastelee suomirap-lyriikoissa rakentuvia rikollisuuden diskursseja ja niiden suhdetta katujen koodiston ja autenttisuuden (”aitouden”) teemoihin. Nämä teemat ovat keskeisiä hip hop -kulttuurissa, joka toimii rap-musiikin yläkulttuurillisena kontekstina.

Tutkimus nojaa kriminologiseen oppimisteoriaan sekä Elijah Andersonin Code of the Streets -teoriaan. Oppimisteorian näkökulmasta on tärkeää huomioida, millaista kuvaa erityisesti nuorille rakentuu rikollisuudesta näiden diskurssien kautta. Katujen koodisto -teoria yhdistää rikollisuuden hip hop -kulttuurin arvoihin, kuten lojaaliuteen, katu-uskottavuuteen ja selviytymiseen. Metodologisena taustana ja analyysimenetelmänä toimivat myös kriittinen ja retorinen diskurssianalyysi, joiden avulla tarkastellaan sitä, millaisin kielellisin ja retorisin keinoin rikollisuudesta suomirapissa kerrotaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan.

Aineistona toimii kuusi suomirap-kappaletta, jotka on valittu niiden julkaisuajankohdan perusteella, jotta analyysiin saadaan mukaan ajallista vaihtelua 2000-luvun alusta 2020-luvulle. Kappaleiden sanoituksissa esiintyy viittauksia rikollisuuteen, väkivaltaan, päihteiden käyttöön ja yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Analyysissa tunnistetaan neljä keskeistä rikollisuuden diskurssia: rikollisuus vastarintana ja oikeutuksena, väkivalta, rikollisuus oikeutettuna selviytymiskeinona, sekä katujen koodisto -diskurssi.

Tutkielma osoittaa, kuinka suomirapin rikollisuusdiskurssit peilaavat ja uudelleentuottavat yhteiskunnallisia normeja ja sosiaalisia jännitteitä, mutta voivat myös kyseenalaistaa vallitsevaa moraalista järjestystä ja rikollisuuden virallisia rajoja. Samalla ne rakentavat autenttisuuden kokemusta ja kertovat yksilöiden suhteesta ympäröivään yhteiskuntaan.