Vauvaiän imetyksen vaikutus 1- ja 2-vuotiaiden sanavarastoon ja ilmaisupituuteen

Abstract

Imetyksen myönteinen vaikutus lasten kielelliseen kehitykseen on havaittu tutkimuksissa ympäri maailman, mutta suomalainen tutkimus aiheesta on vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa imetyksen vaikutuksesta tyypillisesti kehittyvien suomalaislasten kielelliseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan täys- ja osittaisimetyksen keston yhteyttä yksivuotiaiden ymmärtävän ja tuottavan sanavaraston laajuuteen sekä kaksivuotiaiden tuottavan sanavaraston laajuuteen ja ilmaisujen maksimipituuteen (MSL). Tutkimuksen aineisto, joka sisälsi kielelliset pistemäärät ja tiedot imetyksen kestosta, saatiin Oppiva vauva -hankkeelta (2016–2018). Tutkittavat olivat täysiaikaisena ja yli 3000 g painoisina syntyneitä lapsia suomenkielisistä perheistä (n = 53). Lasten kielellistä kehitystä tarkasteltiin 12 ja 24 kuukauden iässä toteutetun Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän (engl. MacArthur Communicative Development Inventories, MCDI) perusteella. Vanhemmat raportoivat lisäksi täys- ja osittaisimetyksen kestosta taustatietolomakkeella lasten ollessa yksivuotiaita. Imetyksen keston ja kielellisten taitojen välistä korrelaatiota testattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella.

Tilastollisissa analyyseissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä, heikko positiivinen korrelaatio täysimetyksen keston ja kaksivuotiaiden ilmaisujen maksimipituuden välillä. Osittaisimetyksen keston ja kielellisen kehityksen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita. Alkuperäisten analyysien jälkeen toteutettiin täysimetyksen osalta vielä lisäanalyysi ilman niitä tutkittavia, joita ei ollut täysimetetty lainkaan. Lisäanalyysin perusteella täysimetyksellä oli tilastollisesti merkitsevä, heikko positiivinen korrelaatio myös yksivuotiaiden tuottavan sanavaraston kanssa. Lisäksi täysimetyksen ja kaksivuotiaiden ilmaisujen maksimipituuden välisen korrelaation voimakkuus ja tilastollinen merkitsevyys kasvoivat lisäanalyysissa. Tulosten perusteella imetyksen kestolla näyttää olevan yhteys kielellisen kehityksen osa-alueisiin, jotka mahdollisesti ilmentävät puhemotoriikan sekä kieliopin kehitystä ja joissa yksilöllinen vaihtelu on tarkastellussa ikävaiheessa pientä.