Castelvecchion restaurointi - Carlo Scarpan työ kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta
Suonranta, Silja (2025)
2025
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504274194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504274194
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Carlo Scarpan suunnittelemaa Castelvecchion restaurointia kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Rakennusten uudelleenkäyttö on ajankohtainen aihe purkubuumin keskellä. Castelvecchion restaurointi on esimerkki innovatiivisesta lähestymistavasta vanhojen rakennusten säilyttämiseen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Ensimmäisessä luvussa tutustutaan Castelvecchion historiaan sekä Scarpaan restauroivana arkkitehtina. Pitkän historiansa aikana Castelvecchio on saanut kerrostumia eri aikakausilta. Scarpa toi kerrostumia taitavasti esille hyödyntämällä kokemustaan museoiden restauroijana. Scarpan käsityölähtöisellä sekä paikallisuutta korostavalla arkkitehtuurilla oli suuri rooli restauroinnin onnistuneessa lopputuloksessa.
Toisessa luvussa käsitellään restauroinnissa käytettyjä teorioita sekä analysoidaan Scarpan työtä kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Suunnitteluratkaisut perustuivat samoihin ajatuksiin, jotka olivat julkaistu Venetsian julistuksessa vuonna 1964. Restaurointiperiaate oli selkeyttää historian eri aikakausien kerroksia purkutoimenpiteiden avulla. Vanhoja pintoja kaivettiin esiin poistamalla uudempia kerrostumia. Eri aikakausina rakennetut osat erotettiin toisistaan purkamalla palasia rakennuksesta.
Kolmannessa luvussa käsitellään Scarpan restaurointia 2000-luvulle tultaessa. Osiossa pohditaan, miten Castelvecchion kulttuuriperintö tulisi säilyttää seuraaville sukupolville. Näkökulmina ovat eheyden ja autenttisuuden säilyttäminen, modernismin luomat haasteet sekä ilmastokriisiin sopeutuminen.
Tutkimuksen aikana selvisi, että Scarpan restauroinnin avulla on saatu säilytettyä eri aikakausien osia, ja rakennuksen uudelleenkäyttö on turvannut Castelvecchion tulevaisuuden. Scarpa on tehnyt työnsä avulla Castelvecchiosta kulttuurillisesti rikkaamman kokonaisuuden. Samaan aikaan restaurointitöiden mukana on menetetty historiallisia osia, joilla oli arkeologista arvoa. Kokonaisuudensäilyttäminen vaatii pohdintaa säilyttämisen sekä uusiin tarpeisiin sopeutumisen välillä.
Toisessa luvussa käsitellään restauroinnissa käytettyjä teorioita sekä analysoidaan Scarpan työtä kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Suunnitteluratkaisut perustuivat samoihin ajatuksiin, jotka olivat julkaistu Venetsian julistuksessa vuonna 1964. Restaurointiperiaate oli selkeyttää historian eri aikakausien kerroksia purkutoimenpiteiden avulla. Vanhoja pintoja kaivettiin esiin poistamalla uudempia kerrostumia. Eri aikakausina rakennetut osat erotettiin toisistaan purkamalla palasia rakennuksesta.
Kolmannessa luvussa käsitellään Scarpan restaurointia 2000-luvulle tultaessa. Osiossa pohditaan, miten Castelvecchion kulttuuriperintö tulisi säilyttää seuraaville sukupolville. Näkökulmina ovat eheyden ja autenttisuuden säilyttäminen, modernismin luomat haasteet sekä ilmastokriisiin sopeutuminen.
Tutkimuksen aikana selvisi, että Scarpan restauroinnin avulla on saatu säilytettyä eri aikakausien osia, ja rakennuksen uudelleenkäyttö on turvannut Castelvecchion tulevaisuuden. Scarpa on tehnyt työnsä avulla Castelvecchiosta kulttuurillisesti rikkaamman kokonaisuuden. Samaan aikaan restaurointitöiden mukana on menetetty historiallisia osia, joilla oli arkeologista arvoa. Kokonaisuudensäilyttäminen vaatii pohdintaa säilyttämisen sekä uusiin tarpeisiin sopeutumisen välillä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11031]