Asuinkerrostalon peruskorjauksen ja uudisrakentamisen hiilijalanjäljen vertailu
Mohseni, Ali (2025)
2025
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504254150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504254150
Tiivistelmä
Tässä työssä verrattiin kahden vaihtoehdon, peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ilmasto vaikutuksia eli hiilijalanjälkeä. Tarkastelun kohteena oli 7-kerroksinen asuinkerrostalo, ja molemmat vaihtoehdot mallinnettiin mahdollisimman samankaltaisina, jotta vertailu olisi perusteltua ja ylipäätään mahdollista.. Materiaalimäärät laskettiin käsin ja syötettiin One Click LCA -ohjelmaan.
Lisäksi tutkittiin kolmea eri runkoratkaisua: Paikallavalettu kantavat väliseinät, paikallavalettu pilari-palkki-runko ja puurunko. Näiden avulla selvitettiin, kuinka runkotyyppi vaikuttaa päästöihin. Tulosten perusteella peruskorjaus tuottaa selvästi vähemmän päästöjä kuin uudisrakentaminen, vaikka korjaus oli hyvin laaja. Uudisrakennuksen päästöt nousivat korkeiksi rakenteiden massiivisuuden takia, vaikka käytettiin vähähiilistä betonia. Puurunko osoittautui vaihtoehdoista selvästi vähäpäästöisimmäksi.
Työn tulokset auttavat ymmärtämään, miten rakennuksen valinnat kuten korjaus vai uudisrakennus ja rungon tyyppi vaikuttavat ilmastoon, ja ne voivat tukea kestävämpää suunnittelua.
Lisäksi tutkittiin kolmea eri runkoratkaisua: Paikallavalettu kantavat väliseinät, paikallavalettu pilari-palkki-runko ja puurunko. Näiden avulla selvitettiin, kuinka runkotyyppi vaikuttaa päästöihin. Tulosten perusteella peruskorjaus tuottaa selvästi vähemmän päästöjä kuin uudisrakentaminen, vaikka korjaus oli hyvin laaja. Uudisrakennuksen päästöt nousivat korkeiksi rakenteiden massiivisuuden takia, vaikka käytettiin vähähiilistä betonia. Puurunko osoittautui vaihtoehdoista selvästi vähäpäästöisimmäksi.
Työn tulokset auttavat ymmärtämään, miten rakennuksen valinnat kuten korjaus vai uudisrakennus ja rungon tyyppi vaikuttavat ilmastoon, ja ne voivat tukea kestävämpää suunnittelua.