”Se on hiuksenhieno raja, että missä kohtaa otat ne lapsen asiat itselle kannettavaksi” : Kuuntelemisen kuormittavuus lastensuojelutyössä

Abstract

Lastensuojelutyössä asiakkaan kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen alkaa aina vuorovaikutuksesta. Lastensuojelun asiakastyön sisältämään kuuntelemiseen kohdistuu erilaisia institutionaalisia ja henkilökohtaisia odotusarvoja. Institutionaalisen ja relationaalisen kehyksen päällekkäisyys tekee lastensuojelutyöntekijän kuuntelijapositiosta monimuotoisen kokonaisuuden. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kuuntelijapositio on yhteydessä lastensuojelutyössä jaksamiseen. Ongelmaan vastataan tutkimalla, mistä tekijöistä lastensuojelutyöntekijän kuuntelijapositio rakentuu, miten lastensuojelutyöntekijät tasapainottelevat ammatillisen etäisyyden ja tunteiden ilmaisun välillä sekä millä keinoin he käsittelevät työssään kuuntelemisen kuormittavuutta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä (10) suomalaista lastensuojelutyöntekijää, jotka päivittäisessä työssään tekevät asiakastyötä eli ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Teemahaastattelussa keskityttiin lastensuojelutyöntekijän kokemukseen kuuntelemisen yhteydessä työssä koetusta kuormituksesta. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin keinoin aineistolähtöisesti. Analyysin tulokset tarjoavat tietoa siitä, mitä lastensuojelutyöntekijät ajattelevat kuuntelemisesta työssään, miten se kuormittaa heitä ja millä keinoin he käsittelevät koettua kuormitusta. Tulokset osoittivat, että lastensuojelutyöntekijän kuuntelijapositio rakentuu tulosten perusteella kuuntelemisen vaatimuksista, odotuksista, tavoitteista sekä merkityksistä. Lastensuojelutyöntekijän kuuntelijapositio asettuu sekä institutionaaliseen että relationaaliseen kontekstiin, minkä vuoksi kuuntelijapositio sisältää myös suhdekeskeisiä ominaisuuksia. Vuorovaikutuksessa ilmenevän ammatillisen etäisyyden ylläpitäminen on tärkeää työn suorittamisen mutta myös työntekijän oman jaksamisen kannalta. Lastensuojelutyöntekijät kokivat kuuntelemisen kuormittavaksi sekä lasten että näiden perheiden kanssa. Keinot kuormituksesta selviytymiseen olivat ennakoivia, kuormittavan tilanteen aikaisia sekä sen jälkeisiä, ja ne olivat sekä intrapersonaalisia että interpersonaalisia. Tutkimus laajentaa vuorovaikutuksen sopeuttamisteoriaa korostamalla kuuntelijaposition rakentumisessa kuuntelemisen merkityksiä. Ammatillisen kuuntelemisen jatkuva sopeuttaminen voi tulosten perusteella olla sekä tunnetyötä että selviytymisstrategia. Tutkimus osoittaa, että lastensuojelutyöntekijöiden kuuntelijapositio on yksinäinen, minkä vuoksi työryhmän tuki on tärkeä selviytymiskeino. Tutkimus esittää, että epävarmuus omasta kuuntelemisosaamisesta voi heikentää lastensuojelutyöntekijän työhyvinvointia.