Yksikielisyyden normista kielitietoisuuteen: Opettajien näkemyksiä kielellisyydestä osana pakolaisoppilaiden koulunkäyntiä

Abstract

Pakolaistaustaisten oppilaiden opettamiseen liittyviä erityisyyksiä ei ole huomioitu vielä suomalaisessa peruskoulussa riittävästi, vaan pakolaisoppilaita näkymätisöidään ja niputetaan yhteen muiden maahanmuuttaneiden kanssa. Pakolaisoppilaiden kielen oppimista ja kielitietoista opettamista on toistaiseksi tutkittu Suomessa vain vähän. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia näkemyksiä suomalaisen perusopetuksen opettajilla on liittyen kielellisyyteen osana pakolaisoppilaiden koulunkäyntiä. Kielellisyys liittyi tässä tutkimuksessa kieleen, kielitaitoon, yksikielisyyden ja monikielisyyden ideologioihin, kieleen liitettyihin valta- ja normikysymyksiin sekä kielitietoisuuteen. Tutkittavaa ilmiötä tarkasteltiin aineistolähtöisesti vuonna 2022 alkaneen KOTI-hankkeen, eli Kriisialueilta muuttavien oppilaiden tuki ja inkluusio suomalaisessa koulujärjestelmässä -hankkeen yhteydessä kerätyn haastatteluaineiston pohjalta. Haastatteluaineisto koostui luokanopettajien, aineenopettajien, erityisopettajien, valmistavan luokan opettajien ja S2-opettajien näkemyksistä liittyen pakolaistaustaisten oppilaiden opettamiseen suomalaisissa kouluissa. Tutkimus kytkeytyy laadulliseen tutkimusperinteeseen ja mukailee hermeneuttis-fenomenologisen tutkimusorientaation ominaispiirteitä, mikä näkyy siinä, että tutkimuksen kohteena olivat haastateltujen opettajien näkemykset ja niiden sisältämät merkitykset. Hermeneuttisen perinteen mukaisesti tutkimuksessa myös rakennetaan ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä tulkintojen avulla. Valmis haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja siitä saatuja tuloksia tarkasteltiin aiemman tutkimustiedon valossa. Opettajien näkemykset kielellisyydestä vaihtelivat yksikielisyyden ja monikielisyyden ideologian välillä. Monet opettajista tukeutuivat yksikielisyyden normiin ja pitivät suomen kielitaidon kehittymistä tärkeimpänä tavoitteena pakolaisoppilaiden opetuksessa. Kielitaidon ajateltiin edistävän oppilaiden osallisuutta ja kuuluvuutta sekä auttavan myöhemmässä elämässä. Sen sijaan oppilaiden ensikielten nähtiin vaikeuttavan suomen kielen oppimista ja niiden käyttöä haluttiin siksi rajoittaa. Osa opettajista asettautui myös monikielisyyttä tukevan kielitietoisuuden kannalle ja näki pakolaisoppilaiden kielirepertuaarit voimavaroina. Kuitenkin vain osa heistä käytti opetuksessaan kielitietoisen pedagogiikan menetelmiä. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.

The specialities related to the teaching of pupils with a refugee background have not yet been sufficiently considered in Finnish comprehensive school. Thus, refugee students are seen and lumped together with other immigrants. So far, little research has been done on language learning and language-conscious teaching among refugee students in Finland. The purpose of this qualitative study was to examine the views that Finnish primary education teachers have on lingualism as part of refugee pupils' schooling. Lingualism in this study were related to language, language skills, ideologies of monolingualism and multilingualism, power and norm issues related to language, and language awareness. The phenomenon under study was examined in a data-driven manner based on the interview data collected in connection with the KOTI project, i.e. the support and inclusion of students moving from a crisis area in the Finnish school system. The interview data consisted of the views of class teachers, subject teachers, special education teachers, preparatory class teachers and Finnish as a second language teachers regarding the teaching of students with refugee background in Finnish schools. The research is linked to the qualitative research tradition and conforms to the characteristics of hermeneutic-phenomenological research orientation, which is reflected in the fact that the research was focused on the views of the teachers interviewed and the meanings they contained. In accordance with the hermeneutic tradition, the research also builds an understanding of the phenomenon being studied through interpretations. The completed interview data was analysed using data-driven content analysis and the results were examined in the light of previous research data. Teachers' views on lingualism varied between the ideology of monolingualism and multilingualism. Many of the teachers relied on the norm of monolingualism and considered the development of Finnish language skills to be the most important goal in the teaching of refugee students. Language skills were thought to promote students' inclusion and belonging and to help in later life. On the other hand, pupils' first languages were seen to make learning Finnish more difficult and therefore their use was to be restricted. Still, some of the teachers also took a stand for language awareness that supports multilingualism and saw language repertoire for refugee students as a resource. However, only some of them used methods of language-conscious pedagogy in their teaching. The results of the study were in line with previous studies.