Opiskelija-asuminen muutoksessa

Abstract

Yksiössä asumisesta on tullut vuosi vuodelta suositumpaa, etenkin opiskelijoiden keskuudessa. Asuntoja rakennetaan tiheämpään ja kerrostaloista tehdään korkeampia. Jossain vaiheessa on kuitenkin herännyt kysymys asuntojen laadukkuudesta. Tehdäänkö asunnoista entistä pienempiä? Kestävyys on nykypäivänä tärkeä aihe, joten huolta on myös noussut asuntojen kestävyydestä. Onko kestävyydestä tingitty voidaksemme rakentaa entistä enemmän asuntoja? Tässä työssä tutkitaan yksiön erinäisiä muutoksia vuosien varrella sekä arvioidaan niiden vaikutusta kestävyyteen elinkaarijoustavuuden kannalta. Tutkittavaksi kohteeksi on valittu TOAS-säätiön rakennuttamat yksiöt vuosien 1960 ja 2025 välillä. Pääasiassa tutkimus on tehty tarkastelemalla seitsemän eri asunnon pohjia ja analysoimalla aikaisempien tutkimusten pohjalta sovellettujen menettelyiden avulla luonnonvaloa, kalustettavuutta ja yhteyksiä asunnon sisällä. Kalustettavuutta tarkastellessa apuna on myös käytetty RT-kortistoa. Jokaisesta asun nosta on tehty tässä työssä kaksi eri kaaviota. Luonnonvalo ja kalustettavuus. Luonnonvaloa arvioidessa on käytetty eri vyöhykkeitä määrittämään luonnonvalon tasoa eri puolilla asuntoa, kun taas kalustettavuutta tarkastellessa on ensin laskettu RT-kortiston pohjalta liikenneala, jonka jälkeen jäljelle jäävä alue on määritetty kalustettavaksi pinta-alaksi. Yhteyksiä asunnossa on mainittu vain suurpiirteittäin asuntopohjia tarkastelemalla. Asuntopohjien kaavioiden tekemisen lisäksi kohteista on myös käyty läpi perustietoa kuten asuntokoot ja -tyypit sekä vertailtu eri yksiöistä tehtyjä havaintoja keskenään. Työn lopussa TOAS-asuntojen muutosta on myös tarkasteltu kokonaisuutena erillisen kaavion pohjalta. Esimerkkiasuntoja tutkiessa käy ilmi, ettei TOAS-yksiöiden koon muutosta voi kuvailla yksiselitteisesti pieneneväksi tai suurenevaksi. Sen sijaan asuntojen koot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Erot lähekkäisinä vuosina rakennettujen opiskelija-asuntoloiden välillä saattavat olla suuriakin. Siitä huolimatta yleiset trendit niin asuntojen koossa kuin pohjaratkaisuissakin ovat nähtävissä sekä esimerkkiyksiöissä että suuremmalla mittakaavalla. Valaistukseen perehdyttäessä huomataan, että valaistus on hyvin riippuvainen parvekkeen varjostavuudesta, asunnon muodosta ja siitä, kuinka hyvin asunto on jaoteltu. Tutkimuksessa havaitaan myös, että kalustettavaan pinta-alaan vaikuttaa asunnon koko ja toimintojen sijainti suhteessa toisiinsa. TOAS-asunnoissa ratkaisuja valaistukselle, kalustettavuudelle ja kulkureiteille on monenlaisia. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen, mutta jotkin ovat elinkaarijoustavuudeltaan toimivampia kuin toiset.