Lisäykset selkomukautuksessa: Verbien funktiot Polkupyörävarkaat-lastenkirjaan lisätyissä johtolauseissa

Abstract

Valinnaisten opintojen tutkielmassani tarkastelen selkomukautettuun lastenkirjaan tehtyjä lisäyksiä johtolauseissa esiintyvien verbien näkökulmasta. Tavoitteenani on selvittää, mitä verbejä selkomukautettuun kirjaan lisätyissä johtolauseissa käytetään ja millaisia funktioita niillä on. Tutkimusaineisto koostuu Tapani Baggen kirjoittamasta yleiskielisestä alkuperäisteoksesta Elsan etsivätoimisto: Polkupyörävarkaat (2020) ja sen selkomukautuksesta Polkupyörävarkaat (2022). Tutkimukseeni valikoituneet kirjat edustavat kertomakirjallisuutta, jonka vuoksi niissä esiintyy useita johtolauseita. Tutkimuksessani hyödynnän aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimus on osittain myös määrällinen. Tutkimukseni määrällisessä osuudessa tarkastelen verbiesiintymiä ja niiden yleisyysjärjestystä ja jaottelen verbit niiden funktioiden mukaisiin luokkiin hyödyntäen Pajusen (2001) verbien semanttista luokittelua. Tämän jälkeen tarkastelen verbien funktioita laadullisesti.

Tutkimus edustaa tekstilähtöistä selkokielen tutkimusta, jonka avulla voidaan tehdä näkyväksi selkokirjailijoiden tai -mukauttajien tekemät ratkaisut. Käyttäjälähtöisen tutkimuksen avulla voidaan taas tutkia, miten selkokielen käyttäjät kokevat nämä ratkaisut. On tärkeää, että selkokirjallisuus vastaa lukijoiden toiveita ja tarpeita, jotta he voivat saada onnistuneita lukukokemuksia ja nauttia lukemisesta. On myös hyvä muistaa, että kirjallisuus on taidetta, jonka vuoksi selkokirjallisuuden kirjoittamiselle ei voida tehdä tarkkoja ohjeita. Tärkeintä on, että selkokirjojen lukijat saavat lukuelämyksiä siinä missä yleiskielisten kirjojen lukijatkin.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että selkomukautukseen on lisätty 133 johtolausetta, joissa on yhteensä 148 verbiesiintymää, jotka koostuvat 37 eri verbistä. Selkomukauttaja on käyttänyt teoksessaan monipuolisesti eri verbejä, mutta verbien vaihtelu on kuitenkin ollut melko maltillista. Verbit ovat pääasiassa tuttuja, arkikielessä yleisesti käytettyjä verbejä, mikä on tärkeää, koska selkokirjojen lukijoille harvinaisemmat verbit voivat olla vieraita. Määrällisesti eniten selkomukautuksessa esiintyy seuraavia verbejä: sanoa (n=50), kysyä (n=31), jatkaa (n=18) ja vastata (n=9). Verbit ovat sävyltään neutraaleja ja ne jättävät tilaa lukijan oman tulkinnan tekemiselle. Aineistossa esiintyy myös sävyltään ei-neutraaleja verbejä, kuten valittaa, käskeä ja luvata. Nämä verbit taas ohjaavat lukijaa tekstin tulkinnassa. Funktioidensa mukaan verbit voidaan tarkemmin jaotella eri luokkiin, jotka ovat puheaktiverbit, kognitioverbit, liikeverbit, fysiologinen verbi, näköhavaintoverbi, tekoverbi ja sekundaariverbi. Suurin osa verbeistä kuuluu puheaktiverbeihin, mikä on odotettavaa, koska tutkimuskohteena ovat johtolauseet. Puheaktiverbit voidaan jakaa merkitystensä mukaan vielä kolmeen alaluokkaan, jotka ovat sanomisverbit, muut puheaktiverbit ja puhumisverbit.

Selkomukautuksia kuvaillaan usein lyhennetyiksi versioiksi alkuperäisteksteistä. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että selkomukautukseen tehdään myös lisäyksiä. Selkomukauttaja on systemaattisesti lisännyt teokseensa johtolauseita, jotka helpottavat lukijan työtä. Tämä on tärkeää, koska selkokirjoja lukeva ei välttämättä itse osaa päätellä, kenen puheenvuorosta on kyse. Lisäyksiä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, joten tämä tutkimus vastaa tähän tutkimusaukkoon. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tehdä vertailua eri selkomukautusten ja niiden alkuperäisteosten välillä ja selvittää, mitä muita lisäyksiä selkomukautuksiin tehdään johtolauseiden lisäksi.