Kansalaisten käsityksiä koronapandemian ohjeistuksista ja rajoituksista sanomalehden tekstiviestipalstalla

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sanomalehteen kirjoitettujen tekstiviestimielipiteiden avulla, millaisia käsityksiä kansalaisilla on koronakriisin liittyvistä rajoituksista ja ohjeistuksista. Tutkimuksessa annetaan ääni tekstiviestimielipiteiden avulla tuotetuille kokemuksille koronakriisiin liittyvistä rajoituksista ja ohjeistuksista. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa tavallisen kansalaisen ääni esille, koska koronakriisin aikana suurimmat äänet olivat median välittämiä viranomaisten ja asiantuntijoiden antamia ohjeistuksia koronaan liittyen. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tavalliset kansalaiset kokivat koronakriisiin liittyvät ohjeistukset ja rajoitukset.

Analyysissä käytetyt sanomalehden tekstiviestipalstalle kirjoitetut mielipidekirjoitukset on julkaistu vuosina 2020–2021. Tekstiviestimielipiteet on kerätty Satakunnan alueen suurimman päivälehden Satakunnan Kansan julkaisemista kirjoituksista.

Tutkielmani metodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kielenkäytön nähdään rakentavan sosiaalista todellisuutta. Tässä tutkielmassa sosiaalisen todellisuuden nähdään rakentuvan tekstien avulla. Analyysimenetelmänä tässä tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua.

Analyysin tuloksena aineistosta paikantui viisi selkeää teemaa, jotka mielipidekirjoituksissa olivat keskeisimpiä. Teemat olivat viranomaisten rajoituksiin ja ohjeistuksiin liittyvä päätöksenteko, maskien käyttö, kokoontumisrajoitukset, turvavälit ja käsihygienia sekä koronarokotukset. Tutkielman tuloksista voi olettaa, että tekstiviestimielipiteiden kirjoittajat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti ja ymmärtäen rajoituksiin, mutta kriittisiäkin kannanottoja oli. Tekstiviestimielipiteiden kirjoittajien käsitykset teemoista olivat sekä ohjeistuksia ja rajoituksia myötäileviä että niitä vastustavia. Ohjeistuksiin, joihin mielipiteissä suhtauduttiin myönteisimmin, olivat käsihygienia, turvavälit sekä koronarokotteet. Kriittiset kannanotot liittyivät näihin teemoihin: viranomaisten rajoituksiin ja ohjeistuksiin liittyvä päätöksenteko, maskien käyttö ja kokoontumisrajoitukset.

Johtopäätöksenä voi todeta, että kansalaisten käsitykset ohjeistuksista ja rajoituksista näyttäytyivät tekstiviestimielipiteissä moniulotteisina laajasti arkeen vaikuttavina tekijöinä. Pandemia-aikana olleet rajoitukset vaikuttivat niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti ihmisten välisiin suhteisiin, toimintaan ja ympäristöön. Yhteiskunnallisesti ajatellen jatkossa olisi merkittävää tunnistaa hallinnollisten toimenpiteiden vaikutus ihmisten arkielämään. Tämän tunnistamisen kautta olisi mahdollista minimoida hallinnollisten päätösten aiheuttamat negatiiviset vaikutukset ihmisten arjessa. Sosiaalityö voisi olla omalta osaltaan purkamassa käytännön ongelmia ihmisten elämästä ennakoimalla ja ottamalla oppia menneistä kriiseistä.