Ukrainan jälleenrakentaminen : Sodassa syntyneen jätebetonin hyödyntäminen suomalaisen yrityksen näkökulmasta

Abstract

Työssäni käsittelen Ukrainan jälleenrakentamista ja erityisesti sodan takia syntyneen rakennusjätteen uudelleenkäyttöä. Tavoitteenani on koostaa tiivis tietopaketti suomalaiselle yritykselle, joka on kiinnostunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen, kun sen aika on. Pääasiassa perehdyn murskaantuneen betonin kierrättämiseen, mutta työstäni löytyy myös Suomen ulkoministeriön tiivistetty kokonaisuus Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmista.

Betonia tuotetaan globaalisti rakentamista varten paljon, minkä takia sen tuotantoprosessi on ilmastomme kannalta erittäin kuormittava. Tässä työssä pohdin erilaisia keinoja, miten betonin kasvihuonepäästöjä voisi vähentää.

Kandidaatintyössäni selviää, että betonin uudelleenkäyttöön liittyy haasteita: asbestin käyttö kiellettiin Ukrainassa vasta vuonna 2017, joten joidenkin sortuneiden rakennusten parissa työskentely vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa. Työssäni nostan esiin eri tapoja hyödyntää betonirakenteita uudelleen: esimerkiksi leikattuina elementteinä, betonimurskeena kivikoreissa ja murskattuna kiviaineksena uudessa betonivalussa.

Toisen maailmansodan jälkeisenä Suomen jälleenrakentamisen aikana tapahtui sosiaalisia muutoksia, ja infrastruktuurin rakentamisessa alettiin varautumaan mahdollisiin tuleviin onnettomuuksiin. Samasta aikakaudesta löytyy keinoja, joita voisi hyödyntää Ukrainassa. Esittelen muutaman jälleenrakennuskauden betoniperustojen rakennusvirheen, joita tulisi välttää.

Lopuksi käyn läpi suunnittelutapaa, jossa uudet rakennukset suunnitellaan purettaviksi osiin uudelleenkäyttöä varten. Sen avulla voidaan hyödyntää käytettyjä rakenteita, ja välttyä neitseellisten materiaalien tuottamiselta ja luonnonvarojen haaskaamiselta.