Kokoonpanotuotannon läpimenoajan lyhentäminen ja kapasiteetin kasvattaminen
Karppinen, Otto (2025)
2025
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504233992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504233992
Tiivistelmä
Diplomityössä tutkittiin paineilmakompressoreita valmistavan yrityksen tuotannon kapasiteetin kasvattamista ja läpimenoajan lyhentämistä. Kohdeyrityksen tuotannon valmistusmäärän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, mikä aiheutti tarpeen tutkimukselle. Tutkimuskohteena oli alikokoonpanotuotanto.
Tutkimus perustui työn alussa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin työn kannalta keskeisiin aiheisiin teoreettisesta näkökulmasta. Kokeellisen osuuden ensimmäinen vaihe oli nykytila-analyysi. Nykytila-analyysissä selvitettiin tuotannon pullonkaula ja kapasiteetti. Loppukokoonpano todettiin tuotannon pullonkaulaksi, joka rajoittaa kapasiteettia. Tuotannon eri vaiheiden läpimenoajat määriteltiin data-analyysin avulla. Toinen vaihe oli alikokoonpanojen tunnistaminen. Tunnistetuille alikokoonpanoille suoritettiin pilotointi. Pilotoinnin avulla tutkittiin alikokoonpanojen kokoonpantavuutta ja työajan jakautumista ali- ja loppukokoonpanoon.
Kokeellisen osuuden kolmas vaihe keskittyi läpimenoajan lyhentämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen. Alikokoonpanojen avulla voidaan lyhentää loppukokoonpanon läpimenoaikaa. Työssä vertailtiin vaihtoehtoisia alikokoonpanotuotannon ohjaustapoja. Vertailun keskiössä oli tuotannon läpimenoajan lyhentäminen. Juuri oikeaan tarpeeseen filosofian mukainen alikokoonpanotuotanto mahdollistaa 21–28 prosentin läpimenoajan lyhentämisen tuotteesta riippuen. Järjestelmällisen layout-suunnittelun menetelmää (SLP) sovellettiin uuden layoutin suunnittelussa. Layout-muutoksella pyritään lisäämään tuotannon kapasiteettia ja mahdollistamaan alikokoonpanotuotanto. Pullonkaula voidaan poistaa layout-muutoksella, mikä kasvattaa tuotannon kapasiteettia. Diplomityössä kehitettiin Excel-pohjainen hienokuormitustyökalu, joka tukee tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta. Diplomityön tuloksena saatiin konkreettisia ehdotuksia tuotannon kapasiteetin kasvattamiseksi ja läpimenoajan lyhentämiseksi.
Tutkimus perustui työn alussa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin työn kannalta keskeisiin aiheisiin teoreettisesta näkökulmasta. Kokeellisen osuuden ensimmäinen vaihe oli nykytila-analyysi. Nykytila-analyysissä selvitettiin tuotannon pullonkaula ja kapasiteetti. Loppukokoonpano todettiin tuotannon pullonkaulaksi, joka rajoittaa kapasiteettia. Tuotannon eri vaiheiden läpimenoajat määriteltiin data-analyysin avulla. Toinen vaihe oli alikokoonpanojen tunnistaminen. Tunnistetuille alikokoonpanoille suoritettiin pilotointi. Pilotoinnin avulla tutkittiin alikokoonpanojen kokoonpantavuutta ja työajan jakautumista ali- ja loppukokoonpanoon.
Kokeellisen osuuden kolmas vaihe keskittyi läpimenoajan lyhentämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen. Alikokoonpanojen avulla voidaan lyhentää loppukokoonpanon läpimenoaikaa. Työssä vertailtiin vaihtoehtoisia alikokoonpanotuotannon ohjaustapoja. Vertailun keskiössä oli tuotannon läpimenoajan lyhentäminen. Juuri oikeaan tarpeeseen filosofian mukainen alikokoonpanotuotanto mahdollistaa 21–28 prosentin läpimenoajan lyhentämisen tuotteesta riippuen. Järjestelmällisen layout-suunnittelun menetelmää (SLP) sovellettiin uuden layoutin suunnittelussa. Layout-muutoksella pyritään lisäämään tuotannon kapasiteettia ja mahdollistamaan alikokoonpanotuotanto. Pullonkaula voidaan poistaa layout-muutoksella, mikä kasvattaa tuotannon kapasiteettia. Diplomityössä kehitettiin Excel-pohjainen hienokuormitustyökalu, joka tukee tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta. Diplomityön tuloksena saatiin konkreettisia ehdotuksia tuotannon kapasiteetin kasvattamiseksi ja läpimenoajan lyhentämiseksi.