Päihteiden käytön toimijaverkot nuorten arjessa laitossijoituksen aikana

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan toimijaverkkoteorian ohjaamana laitossijoituksen aikaista päihteiden käyttöä. Alaikäisen nuoren itseään vakavasti vaarantavaan päihteiden käyttöön voidaan viimesijaisesti puuttua lastensuojelun sijaishuoltoon sijoittamalla, mikäli lapsen etua ei muulla tavoin pystytä turvaamaan. Nuoren päihteiden käyttö ei kuitenkaan välttämättä lopu sijoitukseen, vaan laitossijoituksen aikainen päihteiden käyttö on sijaishuollon arjessa ja sosiaalityöntutkimuksessa tunnistettu merkittävä haaste.

Toimijaverkkoteoria tarkastelee toimintaa useiden monimateriaalisten toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvänä verkkona. Toimijaverkkoteorian käsitteitä ja ontologisia jäsennyksiä hyödyntäen tässä tutkielmassa kuvataan, millaisissa toimijaverkoissa laitossijoituksen aikainen päihteiden käyttö tapahtuu ja millaisena päihteiden toimijuus näyttäytyy nuorten arjen toimijaverkoissa. Tutkielman aineisto koostuu 15 jälkihuoltonuoren syvähaastattelusta. Haastatteluja on toteutettu sekä kasvokkain, että videoyhteydellä ja puhelimitse. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Haastattelupuheen perusteella analyysissä on paikannettu neljä toimijaverkkotyyppiä, joissa päihteiden käyttö syntyy monimateriaalisten toimijoiden vuorovaikutuksessa. Kolme paikannetuista toimijaverkkotyypeistä kiinnittyy nuorten arjen ympäristöihin, eli lastensuojeluyksiköihin, kouluihin ja koteihin. Näissä toimijaverkoissa esiintyy sekä päihteiden käyttöä, että sitä estämään pyrkivää toimijuutta. Neljännen toimijaverkkotyypin, eli päihteitä käyttävien yhteisön, toimijaverkot ovat monipaikkaisia ja niiden toimijoita yhteen kytkevänä välittäjänä toimii fyysisen paikan sijaan päihteet. Niissä haastattelupuheessa esiintyvissä kuvauksissa, jotka on paikannettu osaksi päihteitä käyttävien yhteisön toimijaverkkoja, oli päihteiden käyttöä estävän toimijuuden kuvaus niukkaa. Analyysissä kuvastui kahden tavoitteiltaan vastakkaisen verkoston käännöspyrkimykset, jotka on tutkielmassa nimetty päihteiden käännökseksi ja palvelujärjestelmän käännökseksi. Näiden verkostojen keskinäiset koettelut muovaavat sitä, millaista laitossijoituksen aikainen päihteiden käyttö on. Päihteiden toimijaverkot värväsivät nuoria osaksi verkostojaan ja käänsivät nuorten toimintaa omien tavoitteidensa mukaiseksi. Palvelujärjestelmän toimijaverkot pyrkivät paljastamaan päihteiden käyttöä ja kääntämään nuoret päihteettömiksi. Nuoret vastustivat näitä palvelujärjestelmän käännöspyrkimyksiä, joita esimerkiksi lastensuojelulaitosten ohjaajat pyrkivät heille välittämään, muun muassa poistumalla lastensuojelulaitoksista luvattomasti ja hakeutumalla sellaisiin ympäristöihin, joissa estävää toimijuutta esiintyi vähemmän.

Tutkielma osoittaa, että toimijaverkkoteoria soveltuu laitossijoituksen aikaisen päihteiden käytön tarkasteluun, mahdollistaen päihteiden käytön ja siihen puuttuvan toiminnan verkostollisen ja monitoimijaisen luonteen kuvaamisen. Tutkielman tulokset nostavat esiin käännöstyön ja kytkeytymisten ennakoimattomuuden. Palvelujärjestelmän käännöstyö ei tulosten perusteella onnistunut kääntämään nuoria päihteettömiksi, vaan nuoret vastustivat käännöstä tavoilla, joilla samanaikaisesti heikensivät itsensä ja palvelujärjestelmän toimijoiden, sekä muiden päihteiden käyttöön puuttumaan pyrkivien toimijoiden välisiä kytköksiä.