"Nyt itse äitinä vasta ymmärrän, miten myrkyllinen lapsuuteni oli ja miten se koittaakaan vaikuttaa minuun ihan joka päivä." : Aikuisten kokemuksia lapsuudessa koetusta vieraannuttamisesta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa vieraannuttamisen kokemuksista lasten näkökulmasta sekä siitä, miten he itse kokevat sen vaikuttaneen heidän myöhempään elämäänsä. Vieraannuttamisen vaikutukset lapsiin, jotka sitä ovat kokeneet ja heidän myöhempään elämäänsä ovat merkittäviä. Tutkimuksissa on osoitettu vieraannuttamisen aiheuttavan kauaskantoisia haasteita esimerkiksi sitä kokeneiden itsetunnolle ja eritasoisia haasteita ihmissuhteissa toimimiselle. Tutkielman yhtenä tavoitteena on tuoda vieraannuttamista lapsuudessaan kokeneiden ääni kuuluviin. Lisäksi tutkielman tavoitteena on lisätä ammattilaisten ymmärrystä vieraannuttamisesta ilmiönä ja antaa eväitä vieraannuttamisen kohtaamiseen ja tunnistamiseen asiakastyössä. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan vanhempien erotilannetta yleisesti, sekä perehdytään erityisesti lapsen asemaan vanhempien eron yhteydessä. Teoriaosuudessa taustoitetaan lisäksi vieraannuttamista ilmiönä, sen eri muotoja ja sitä, millaisia vaikutuksia vieraannuttamisella on lapsen näkökulmasta tarkasteltuna. Taustoituksessa avataan lisäksi sosiaalityön roolia vieraannuttamista kohdatessa.

Tutkielman aineisto kerättiin kirjoituskutsulla Tietoarkiston Penna-alustan kautta loppuvuodesta 2024. Se koostuu 38 eri mittaisesta vapaamuotoisesta kirjoituksesta, joita olen tässä tutkielmassa analysoinut laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tekoa ohjanneena tutkimuskysymyksenä on: Miten aikuistuneet eroperheiden lapset ovat kokeneet vanhemman harjoittaman vieraannuttamisen vaikuttaneen heihin?

Tutkielman analyysiosuus on jaettu neljään lukuun. Ensimmäisessä luvussa avataan vieraannuttamisen vaikutuksia itsetuntoon ja yksilön tunne-elämään. Toisessa luvussa käsitellään vieraannuttamisen vaikutuksia suhteessa toisiin ihmisiin, toisin sanoen vaikutuksia yksilön ihmissuhteisiin. Kolmannessa luvussa tuodaan esiin aineistosta paikannettuja vieraannuttamisen vaikutuksia omaan toimintaan. Viimeisessä luvussa esitellään muita aineistossa ilmentyneitä vieraannuttamisen vaikutuksia.

Tutkielman tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Niin aiemman tutkimuksen kuin tämänkin tutkielman valossa voidaan nähdä vieraannuttamisella olevan pitkäaikaisia vaikutuksia sitä kokeneen lapsen myöhempään elämään. Sen lisäksi että vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen ja tämän vanhempien väliseen suhteeseen, vaikuttaa se myös häneen itseensä ja siihen, miten hän myöhemmässä elämässään toimii. Lapsuudessa koettu vieraannuttaminen vaikuttaa niin yksilön itsetuntoon kuin identiteettiinkin. Se vaikuttaa lisäksi laajasti ihmissuhteissa toimimiseen, niiden muodostamiseen ja pysyvyyteen. Vaikeudet luottaa muihin, tarve miellyttää toisia ja konfliktien välttely olivat keskeisiä aineistosta paikannettuja teemoja. Vieraannuttamisella havaittiin lisäksi vaikutuksia suhteessa omaan toimintaan, vaikutuksia siihen miten suhtaudutaan perhe-elämään sekä vaikutuksia vieraannuttamista kokeneen omaan arvomaailmaan. Aineistosta ilmeni näiden lisäksi esiin muitakin vieraannuttamisen vaikutuksia, jotka tässä tutkielmassa on esiteltynä. Vaikka tämä tutkielma ei juuri tuottanutkaan uutta tietoa vieraannuttamisen vaikutuksista myöhempään elämään, on sillä oma tärkeä tehtävänsä. Aiemman tutkimuksen tuottaman tiedon vahvistamisen lisäksi tämän tutkielman avulla tuotiin vieraannuttamista lapsuudessaan kokeneiden ääni kuuluviin. Aiheena vieraannuttaminen vaatii vielä paljon lisää tutkimusta ja konkretiaa, sekä keinoja sen ehkäisemiseksi niin yksittäiselle ammattilaiselle kuin koko yhteiskunnankin tasolla.