Nuorten odotuksia sosiaalityöntekijän asemoitumiselle sosiaalityön asiakassuhteessa : Kirjallisuuskatsaus
Seilo, Kaisa (2025)
Seilo, Kaisa
2025
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504223919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504223919
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella alaikäisten nuorten sosiaalityön asiakkaiden odotuksia sosiaalityöntekijän asemoitumisesta nuoren ja sosiaalityöntekijän välisessä asiakassuhteessa sekä sitä, minkälainen merkitys sosiaalityöntekijän asemoitumisella on nuoren osallisuuden kannalta. Asemoitumisella tarkoitetaan tutkielmassa sosiaalityöntekijän tapaa asettua asiakassuhteeseen ja asemaa suhteessa nuoreen. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus.
Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee nuoruutta sekä nuoria perhesosiaalityön erityisenä asiakasryhmänä. Lisäksi teoreettinen tausta pohjautuu erityisesti tietoon liittyvien eli episteemisten oikeuksien sekä osallisuuden käsitteisiin sekä niiden tarkasteluun sosiaalityön asiakkuuden kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu 11 vertaisarvioidusta, pääosin kansainvälisestä artikkelista. Yksi artikkeleista käsittelee suomalaista sosiaalityötä. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella sosiaalityöntekijä voi asemoitua neljään erilaiseen muotoon: asiantuntija-aikuiseksi, etäiseksi viranomaiseksi, holhoavaksi aikuiseksi tai kohtaavaksi kumppaniksi. Sosiaalityöntekijän asemoituminen ei ole pysyvää ja voi vaihdella asiakasprosessin eri vaiheissa tai työskentelyn tavoitteiden mukaan. Sosiaalityön-tekijän asiakassuhteeseen asemoitumisen muodolla on vaikutuksia nuoren oikeuksien toteutumiseen sekä osallisuuteen. Vain kohtaavan kumppanin asemoitumisen muoto tukee aidosti nuoren osallisuutta. Muissa asemoitumisen muodoissa nuoren osallisuus on vain näennäistä, osittaista tai se puuttuu kokonaan. Sosiaalityöntekijän nuoren osallisuutta heikentävien asemoitumisen muotojen taustalla on tunnistettavissa niin työntekijän henkilökohtaisia kuin ammatillisia ominaisuuksia, yhteiskunnallisia tekijöitä sekä työorganisaatioon liittyviä tekijöitä.
Nuoren osallisuuden mahdollistumiseksi sosiaalityön asiakassuhteessa erityisesti tietoon liittyvien eli episteemisten oikeuksien on toteuduttava. Sen välillä, mitä sosiaalityössä pidetään nuoren kuulemisena ja nuoret kokevat kuuntelemisena, on ristiriita. Aitoon kuuntelemiseen liittyy myös sosiaalityöntekijän sitoutuminen ja reagoiminen kuulemaansa tarvittavin toimin.
Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee nuoruutta sekä nuoria perhesosiaalityön erityisenä asiakasryhmänä. Lisäksi teoreettinen tausta pohjautuu erityisesti tietoon liittyvien eli episteemisten oikeuksien sekä osallisuuden käsitteisiin sekä niiden tarkasteluun sosiaalityön asiakkuuden kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu 11 vertaisarvioidusta, pääosin kansainvälisestä artikkelista. Yksi artikkeleista käsittelee suomalaista sosiaalityötä. Aineiston analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella sosiaalityöntekijä voi asemoitua neljään erilaiseen muotoon: asiantuntija-aikuiseksi, etäiseksi viranomaiseksi, holhoavaksi aikuiseksi tai kohtaavaksi kumppaniksi. Sosiaalityöntekijän asemoituminen ei ole pysyvää ja voi vaihdella asiakasprosessin eri vaiheissa tai työskentelyn tavoitteiden mukaan. Sosiaalityön-tekijän asiakassuhteeseen asemoitumisen muodolla on vaikutuksia nuoren oikeuksien toteutumiseen sekä osallisuuteen. Vain kohtaavan kumppanin asemoitumisen muoto tukee aidosti nuoren osallisuutta. Muissa asemoitumisen muodoissa nuoren osallisuus on vain näennäistä, osittaista tai se puuttuu kokonaan. Sosiaalityöntekijän nuoren osallisuutta heikentävien asemoitumisen muotojen taustalla on tunnistettavissa niin työntekijän henkilökohtaisia kuin ammatillisia ominaisuuksia, yhteiskunnallisia tekijöitä sekä työorganisaatioon liittyviä tekijöitä.
Nuoren osallisuuden mahdollistumiseksi sosiaalityön asiakassuhteessa erityisesti tietoon liittyvien eli episteemisten oikeuksien on toteuduttava. Sen välillä, mitä sosiaalityössä pidetään nuoren kuulemisena ja nuoret kokevat kuuntelemisena, on ristiriita. Aitoon kuuntelemiseen liittyy myös sosiaalityöntekijän sitoutuminen ja reagoiminen kuulemaansa tarvittavin toimin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9898]