Rikollisuuden hallinta puolueiden politiikassa : Sisällönanalyysi eduskuntapuolueiden kriminaalipoliittisista linjoista 2020-luvulla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan eduskuntapuolueiden kriminaalipoliittisia linjauksia 2020-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, millaisia konkreettisia keinoja puolueet esittävät rikollisuuden torjumiseksi Suomessa sekä kuinka ne yhdistävät kriminaalipolitiikkansa muihin politiikan osa-alueisiin, kuten sisäiseen turvallisuuteen, sosiaalipolitiikkaan, koulutukseen ja talouteen. Tutkielmassa pyritään havainnoimaan myös mitä eroja ja yhtäläisyyksiä puolueiden kriminaalipoliittisissa linjoissa on. Rikollisuuden torjunta on monitahoinen kokonaisuus, joka edellyttää laaja-alaisia ja koordinoituja toimenpiteitä. Sen keskeisinä tavoitteina ovat rikosten määrän vähentäminen, niistä aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä yleisen turvallisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa.

Tutkielman teoreettinen viitekehys kytkeytyy vallan, ideologian ja strategisen päätöksenteon välisiin suhteisiin. Puolueiden kriminaalipoliittiset linjaukset heijastavat usein niiden ideologista perustaa, erityisesti suhtautumisessa rikollisuuden syihin ja torjuntakeinoihin. Oikeistopuolueet painottavat yksilön vastuuta ja rikosoikeudellista kontrollia, ja niille keskeisiä keinoja ovat muun muassa ankarammat rangaistukset, poliisin toimivallan vahvistaminen sekä lainsäädännön kiristäminen. Vasemmistopuolueet puolestaan korostavat ennaltaehkäisyä, sosiaalisten ongelmien kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumista sekä palvelujärjestelmän vahvistamista osana rikollisuuden ehkäisyä. Rationaalisen valinnan teoriat puolestaan selittävät, kuinka puolueet voivat muotoilla kriminaalipoliittisia linjauksiaan strategisesti vastaten äänestäjien huolenaiheisiin, kuten turvallisuuteen ja rikollisuuden näkyvyyteen. Kriminaalipolitiikka ei ole vain rikosoikeudellisten toimien kokoelma, vaan myös väline, jolla rakennetaan yhteiskunnallista järjestystä, ohjataan kansalaisten käyttäytymistä ja tuotetaan käsityksiä turvallisuudesta. Foucault’laisen ajattelun mukaisesti valta ilmenee sekä näkyvänä kontrollina että hienovaraisina hallinnan muotoina, kuten ennaltaehkäisyn ja riskienhallinnan logiikkana.

Tutkimuksen aineistona toimivat eduskuntapuolueiden vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmat, puolueohjelmat sekä erilliset kriminaalipoliittiset ohjelmat niiltä puolueilta, joilla tällaisia on. Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka avulla tarkastellaan puolueiden painotuksia rikoksentorjunnan eri osa- alueilla, kuten ennaltaehkäisyssä, seuraamuksissa ja rakenteellisissa ratkaisuissa.

Tutkimustulokset osoittavat, että puolueiden kriminaalipolitiikka rakentuu kolmen pääteeman ympärille: ennaltaehkäisy, rikosoikeudelliset toimet ja vastaaminen uusiin rikollisuuden muotoihin. Vasemmistopuolueet korostavat koulutuksen ja sosiaalipalvelujen merkitystä rikollisuuden juurisyiden torjunnassa, kun taas oikeistopuolueet painottavat kovempia seuraamuksia, poliisin resursointia ja sisäisen turvallisuuden vahvistamista. Kriminaalipolitiikka kytkeytyy laajasti sosiaali- ja talouspoliittisiin kysymyksiin, mikä osoittaa puolueiden tunnistavan rakenteellisten tekijöiden merkityksen rikollisuuden taustalla. Erityistä huomiota ohjelmissa saavat ajankohtaiset ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus, jengiytyminen ja kyberrikollisuus. Vaikka puolueiden välillä esiintyy selkeitä ideologisia eroja, yhteisenä nimittäjänä toimii tavoite lisätä yhteiskunnan turvallisuutta – keinovalikoima vain vaihtelee.