Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi päiväkodin johtajien työssä

Abstract

Varhaiskasvatus on yhteiskunnallisesti merkittävä ala Suomessa, sillä laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tekijä sekä lasten että perheiden hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen hoidon, kasvatuksen sekä opetuksen muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatusta voidaan kuvata ensimmäiseksi askeleeksi lapsen elinikäisen oppimisen polulla. Yksi laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksistä on laadukasta työtä mahdollistava toimiva johtajuus. Päiväkodin johtajien työnkuva on kuitenkin todella laaja, sillä he ovat vastuussa sekä yksikkönsä työntekijöistä, lapsista että yksiköstä rakennuksena. Aikaisemman tutkimuksen mukaan noin neljäsosa johtajien työajasta kuluu henkilöstöjohtamiseen, vaikka pedagogisen johtamisen tärkeyttä painotetaan alalla muita johtamistoimia enemmän.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin päiväkodin johtajien kokemuksia henkilöstöjohtamisesta sekä työhyvinvoinnista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu johtamisesta ja henkilöstöjohtamisesta sekä siitä, miten nämä teemat muovautuvat varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tutkielma käsittelee työhyvinvointia, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia työhyvinvoinnin teorioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda henkilöstöjohtamisen osuutta näkyvämmäksi päiväkodin johtajien työkuvassa sekä nostaa esiin johtajien työhyvinvoinnille merkittäviä tekijöitä, sillä näitä teemoja on aikaisemmassa tutkimuksessa käsitelty rajallisesti.

Tämä tutkimus on ottanut vaikutteita fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusperinteestä sitoutumatta menetelmän perinteiden täysimittaiseen noudattamiseen. Fenomenologis-hermeneuttisesta menetelmästä inspiroituneena tutkimuksessa keskityttiin johtajien omakohtaisiin kokemuksiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa yhden varsinaissuomalaisen kunnan palveluksessa työskentelevää päiväkodin johtajaa. Haastattelut toteutettiin kesällä 2024 teemahaastatteluina. Haastattelut litteroitiin, ja tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.

Tutkimuksessa saatiin selville, että henkilöstöjohtaminen on merkittävä osa päiväkodin johtajien työtä. Keskiarvollisesti haastatellut johtajat käyttivät työajastaan yli 60 % henkilöstöjohtamiseen liittyviin teemoihin. Haastatellut kokivat omaavansa vähintään riittävästi valmiuksia johtaa henkilöstöä, mutta kokivat, että päiväkodin johtajan tehtävään pätevöittävä koulutus voisi sisältää enemmän opintoja henkilöstöjohtamisesta. Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi johtajien työhyvinvointia tukevaa tekijää: yhteisöllisyys, tuki työssä, oma osaaminen ja työn hallinta, oman työn johtaminen, vaikuttamismahdollisuudet sekä työn ulkopuoliset tekijät. Lisäksi tunnistettiin kolme työtä ja työhyvinvointia haastavaa tekijää: työmäärä, henkilöstön johtamiseen liittyvät tekijät sekä johtajasta ja työyhteisöstä riippumattomat tekijät. Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, mutta painottavat aikaisempaa vahvemmin henkilöstöjohtamiseen kuluvaa aikaa.

Kokonaisuudessaan tutkimus ja sen tulokset havainnollistavat henkilöstöjohtamisen merkittävyyttä päiväkodin johtajan tehtävässä, tuoden näin henkilöstöjohtamisen osuutta johtajien työssä näkyvämmäksi. Tutkimustulokset painottavat, että pedagogisen osaamisen lisäksi johtajat tarvitsevat vahvat henkilöstöjohtovalmiudet, sillä valtaosa johtajan työajasta kuluu henkilöstöjohtamisen teemoihin.