Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten syrjäytymisriskit ja osallisuus: Nuoren syrjäytymisen riskitekijöiden tunnistaminen ja osallisuuden vahvistaminen sijaishuollon aikana

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä ja osallisuuden vahvistamisen keinoja. Sijaishuoltotaustaista väestöä koskevat tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet näillä ihmisillä olevan suurempi riski syrjäytyä kuin niillä, joilla sijaishuoltotaustaa ei ole. Haasteiden tunnistaminen oikea-aikaisesti on ratkaisevaa ongelmien kasautumisen ja pitkittymisen sekä laajemmin ajateltuna syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tämän tutkielman tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, millaiset tekijät voivat olla yhteydessä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten syrjäytymiseen, ja millaisin keinoin nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa jo sijaishuollon aikana.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu syrjäytymisen ja osallisuuden sekä huostaanoton ja sijaishuollon käsitteiden ympärille. Lisäksi teoriaosuudessa määritellään, mitä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla tässä tutkielmassa tarkoitetaan sekä esitellään aiemman tutkimuksen valossa, miksi näillä nuorilla on havaittu olevan muita nuoria suurempi riski syrjäytyä. Tutkielman aineisto koostuu 16 englanninkielisestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä. Analyysin tulokset on esitetty kahdessa pääluvussa, joista ensimmäisessä esitellään aineiston pohjalta tunnistettuja syrjäytymisen riskitekijöitä ja toisessa keinoja osallisuuden vahvistamiseksi.

Analyysin pohjalta syrjäytymisen riskitekijät on jaoteltu viiteen pääluokkaan: perhetaustaan liittyvät tekijät, sijaishuoltoon liittyvät tekijät, kouluun liittyvät tekijät, psykososiaaliset ja yksilölliset tekijät sekä ammattilaisiin ja palvelujärjestelmään liittyvät tekijät. Tutkimuksissa korostuu traumaattisten lapsuudenkokemusten, epävakauden, ulkopuolisuuden kokemusten ja tuen riittämättömyyden haitalliset vaikutukset. Osallisuuden vahvistamisen keinot jakautuvat neljään pääluokkaan: vahvojen ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen nuoren ja ammattilaisten välillä, sosiaalisten suhteiden ja sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistaminen, koulutuksen ja varhaisten työkokemusten tukeminen sekä sijaishuollosta itsenäistymisen tukeminen. Keinot osallisuuden vahvistamiseksi liittyvät erityisesti myönteisemmän itsetunnon ja minäkuvan sekä merkityksellisten ihmissuhteiden rakentamisen tukemiseen. Tutkimuksissa painotetaan myös nuoren osallisuuden vahvistamista itseään koskevissa asioissa ja päätöksissä, mikä edellyttää nuoren yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja näkemysten huomioimista.

Tulokset osoittavat, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten syrjäytymisen riskitekijöihin on yhteydessä kokemukset niin sijaishuoltoa edeltävästä ajasta, että sijaishuollossa kasvamisesta. Lisäksi näiden nuorten syrjäytymiseen liittyy laaja kirjo erilaisia yksilöllisiä tekijöitä. Usein syrjäytyminen aiheutuukin monenlaisten toisiinsa kietoutuneiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tässä tutkielmassa syrjäytymistä ehkäisevään työhön ehdotetaan osallisuutta korostavia lähestymistapoja, joissa pelkän riskien torjumisen sijaan edistetään nuoren osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia eri elämän osa-alueilla kuulumisen ja merkityksellisyyden kokemusten vahvistamiseksi. Vaikka tässä tutkielmassa lähestymistapa on melko käytännönläheinen, ei syrjäytymistä ja osallisuutta ole mahdollista tarkastella täysin irrallaan niiden yhteiskunnallisista ja rakenteellisista kytköksistä. Rakenteellisen työn ohella painoarvoa tulee antaa myös konkreettisille keinoille, joilla syrjäytymistä voidaan ehkäistä yksilötasolla. Lisäksi syrjäytymiseen käsitteenä on syytä suhtautua kriittisesti sekä tiedostaa siihen liittyviä negatiivisia konnotaatioita. Stigmatisoivien ja yleistävien ajattelu- ja puhetapojen kitkemiseksi on tärkeää korostaa, että sijoitetut nuoret on heterogeeninen ryhmä, jonka yksilöillä on erilaisia historioita, kokemuksia ja elämäntilanteita.