Nuorten kaverisuhteet verkkoympäristöissä: Kyselytutkimus nuorten näkemyksistä

Abstract

Vuonna 2025 nuorisolain piiriin kuuluvat alle 29-vuotiaat nuoret elävät poikkeuksellista nuoruutta sosiaalisen median ja verkossa sijaitsevien yhteisöalustojen ollessa heille saavutettavissa 24/7 mobiililaitteiden kautta. Toisin kuin aiemmille nuorille, verkko on ollut läsnä koko nykynuorten elämän ajan, ensimmäisen älylaitteen saamisesta asti. Aiemmin verkko oli ympäristö, jota käytettiin laitteilla, jotka eivät kulkeneet koko ajan mukana.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia verkon käyttäjäryhmiä nuorista muodostuu, ja millaisia siltaavan ja sitovan sosiaalisen pääoman piirteitä käyttäjäryhmistä löytyy. Tarkastelen myös iän ja sukupuolen yhteyttä käyttäjäryhmiin ja nuorten näkemyksiin kaveruudesta verkossa.

Tutkielma on toteutettu määrällisenä tutkimuksena, ja analyysimenetelminä on käytetty eksploroivaa pääkomponenttianalyysia ja varianssianalyysia. Aineisto kerättiin loppukeväästä 2023 verkossa jaetulla kyselyllä, joka kohdistettiin 15–29-vuotiaille. Ikäjakauman rajaus 15-vuotiaisiin ja vanhempiin nuoriin tehtiin tutkimuseettisistä syistä. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin muiden tutkimusten ja tiedonkeruiden pohjalta ja uusia kysymyksiä muotoilemalla.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käytetty sosiaalisen pääoman teoriaa, ja erityisesti kaveruuteen ja verkkoyhteisöihin sopivilla Robert Putnamin siltaavan ja sitovan sosiaalisen pääoman ja Mark Granovetterin heikkojen ja vahvojen siteiden teorioita. Siltaavassa sosiaalisessa pääomassa yhteisöjen ja verkostojen jäsenet ovat osana resursseja vastavuoroisesti jakavaa yhteisöä, ja voivat näiden heikkojen siteiden avulla saada kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Sitovassa sosiaalisessa pääomassa läheisten muodostamassa verkostossa jaetaan intiimimpiä asioita ja vahvistetaan ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sosiaalisen pääoman teoriaa hyödynnettiin sekä kyselylomakkeen laatimisessa että aineiston analyysissa.

Tuloksien perusteella tunnistettiin kolme erilaista verkon käyttäjäryhmää: verkosta tietoa etsivät ja jakavat nuoret (siltaava sosiaalinen pääoma), verkkoa yhteydenpidon ympäristönä käyttävät nuoret (sitova sosiaalinen pääoma), ja verkossa pelaavat ja uusia kavereita etsivät nuoret (sitovaa sosiaalista pääomaa aktiivisesti etsivät). Ensimmäisessä ryhmässä korostuvat nuoret aikuiset miehet, toisessa ja kolmannessa muunsukupuoliseksi itsensä mieltävät ja alle 20-vuotiaat nuoret.

Kaveruutta ja verkkoyhteisöjä koskevia kysymyksiä pääkomponenttianalyysilla tarkastelemalla vastaajista löytyi myös ryhmä nuoria, joille verkko oli tärkeä ympäristö kaverisuhteille, ja jotka olivat löytäneet verkosta uusia kavereita, jotka olivat heille yhtä tärkeitä kuin kasvokkain tavatut. Tässä ryhmässä korostuivat alle 20-vuotiaiden ja muunsukupuolisiksi itsensä mieltävät nuoret.

Vaikka nuorten puhelimella ja verkossa viettämää aikaa lähestytään usein negatiivisten ilmiöiden kautta, kuten viime aikoina julkisessa keskustelussa olleen Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirjan julkaisun seurauksena, tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät verkkoa monipuolisesti sekä siltaavaa että sitovaa sosiaalista pääomaa keräten. Tutkielmani tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi nuorisotyössä digitaalisen nuorisotyön metodien kohdentamisessa tiettyyn osaan nuoria tai jatkotutkimuksessa tutkimalla tarkemmin sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen positiivisia puolia, etenkin nuorempien nuorten ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla.