Kokemusten kautta elinikäiseen kestävään liikkumiseen : Kestävän liikkumisen jalkauttaminen lasten ja nuorten jokapäiväiseen liikkumiseen

Abstract

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuoden 2021 valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulosten perusteella kestävien kulkutapojen osuus kaikesta liikkumisesta pienenee täysi-ikäistymisen myötä. Kun 6–17-vuotiailla kestävien kulkutapojen osuus kaikesta liikkumisesta on keskimäärin 62 prosenttia, on se 18–34-vuotiailla enää 27 prosenttia. Vastaavasti henkilöautolla kuljettajana liikkuu 18–34-vuotiaista keskimäärin peräti 51 prosenttia. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksista herää kysymys, kuinka kestävät kulkutavat voidaan jalkauttaa osaksi jokaisen suomalaisen arkipäiväistä liikkumista jo varhaisessa elämänvaiheessa, jotta se olisi osa arkipäiväistä liikkumista aina myöhäiseen elämänvaiheeseen asti. Diplomityö toteutettiin Tampereen kaupungille osaksi kaupungin omaa liikennejärjestelmän suunnittelua.

Työn lähtökohtana oli kolme tutkimuskysymystä: Miten lapset ja nuoret liikkuvat nykyään Tampereella, mitkä tekijät vaikuttavat tamperelaisten lasten ja nuorten liikkumiseen ja kuinka lapset ja nuoret saataisiin liikkumaan kestävästi jo varhaisessa elämänvaiheessa aina myöhäiseen elämänvaiheeseen asti? Tutkimusongelmaa lähdettiin purkamaan toteuttamalla laaja tutkimuskysely, johon vastasi Tampereen kaupungin peruskoulujen oppilaita ja heidän huoltajiaan, sekä toisen asteen opiskelijoita. Lisäksi tutkimusta taustoittamaan on toteutettu kirjallisuuskatsaus.

Tutkimuksen lopputuloksena voidaan havaita, että lasten ja nuorten keskuudessa on huomattava määrä potentiaalia kestävien kulkutapojen käyttöön, erityisesti aktiivisten kulkutapojen eli kävelyn ja pyöräilyn osalta. Suurimpana esteenä kestävien kulkutapojen käytölle ovat kuitenkin pitkät matkat, sillä tutkimuskyselyn perusteella lapset ja nuoret arvostavat erityisen paljon nopeutta omissa matkoissaan, mikä vaikuttaa siihen, kuinka esimerkiksi kävely kulkutapana koetaan. Esimerkiksi viihtyisään kävely-ympäristöön panostaminen voisi tutkimuskyselyn vastausten perusteella kuitenkin kannustaa kävelemään enemmän. Näkemykset siitä kuinka eri kulkutavat koetaan, on merkittävä tekijä kulkutavan valinnassa.

Kansainvälisen vertaisarvioidun lähdekirjallisuuden mukaan Suomen tilanne lasten ja nuorten itsenäisen liikkumisen suhteen on maailmanlaajuisesti varsin hyvä. Lasten ja nuorten itsenäisellä liikkumisella on lähdekirjallisuuden mukaan lapsen fyysiselle ja kognitiiviselle kehitykselle myönteisiä vaikutuksia. Samalla kuitenkin lasten ja nuorten itsenäisyyteen on kytketty ongelmia, joiden johdosta lasten ja nuorten huoltajat saattavat vaikuttaa heidän lastensa ja nuortensa liikkumiseen. Huoltajien omat kokemukset ja näkemykset yhdessä muiden kotitalouden asenteiden ja normien kanssa saattavat johtaa tiettyjen asenteiden ja tottumusten periytymiseen huoltajalta lapselle ja nuorelle koskien kulkutapojen valintaa, mikä kantaa siten läpi elämän.

Liikenne ja liikkuminen on kuitenkin monelta osin riippuvainen ympäröivästä yhteiskunnastamme. Siten liikenteeseen ja liikkumiseen, mutta myös ihmisten ajatuksiin ja tottumuksiin vaikuttavat monet asiat ympärillämme. Esimerkkejä näistä ovat eri megatrendien kuten ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen tai digitalisaation vaikutukset yhteiskuntaamme. Vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassamme ovat eri megatrendien lisäksi myös erilaiset poliittiset päätökset sekä talouden kehitys. On siis monta asiaa, joita tulee ottaa huomioon liikennejärjestelmän suunnittelussa kestävämmäksi, jotta arkipäiväinen kestävä liikkuminen olisi mahdollista meille kaikille.

According to the results of the passenger traffic study of 2021 carried out by Finnish Transport and Communications Agency Traficom, the amount of sustainable modes of transport out of all transport diminishes when coming of age. Among 6-17-year-olds, the amount of sustainable modes of transport is approximately 62 per cent, whereas among 18-34-year-olds it is only 27 percent. Similarly, approximately 51 per cent of 18-34-year-olds drive a passenger car. Due to these results, it can be pondered how sustainable modes of transport could be made a natural part of the everyday movement of every Finn in their early childhood in order for it to be a natural part of their life until the late stages of life. The research was carried out for the city of Tampere as part of the planning of the traffic system of Tampere.

Three research questions function as the basis of the study: How children and young people move in Tampere now, which aspects affect the mobility of children and young people of Tampere and how children and young people could be made to move in a sustainable manner from their early childhood to the later stages of their lives. A wide-scale research questionnaire was carried out for the pupils of the comprehensive schools of Tampere and their guardians and the pupils of upper-secondary schools and vocational schools. In addition, a literature review was executed.

The results of the study show that there is a notable amount of potential in children and young people when looking at the use of sustainable modes of transport, especially active modes of transport such as walking and cycling. The biggest hindrance to the use of sustainable modes of transport are long journeys, as according to the study, children and young people highly appreciate speed in their journeys, which affects how for example walking is viewed. According to the results, for example investing in a pleasant walking environment could encourage walking more. How different modes of transport are viewed is a notable factor in the choice of the mode of transport.

However, based on peer-reviewed international research, the Finnish situation is quite good with respect to the independent mobility of children and young people. According to the studies quoted in the thesis, the independent mobility of children and young people affect the child’s physical and cognitive development positively. However, the independence has been seen as being connected to problems, which is why guardians strive to influence the choices of mobility of their children. The experiences and views of the guardians together with the attitudes and norms of the household can lead to certain attitudes and habits regarding mobility being inherited from the guardian to the child.

Transport and mobility are related to many aspects of the surrounding society. Therefore, several matters affect transport and mobility as well as people’s thoughts and habits, for instancethe effects that different megatrends such as climate change, urbanisation or digitalisation have on our society. In addition to megatrends, also different political decisions and the development of economics are determining factors in our society. Therefore, there are several factors that should be noted when planning a more sustainable traffic system for every-day sustainable mobility being available to us all.