Liitännäissairauksien esiintyminen jättisoluarteriittipotilailla
Haara, Laura; Malila, Joel (2025)
2025
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504153746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504153746
Tiivistelmä
Tausta:
Jättisoluarteriitti on suurten ja keskisuurten verisuonten tulehdussairaus. Vaikka kyseinen sairaus on yksi tavallisimmista vaskuliittisairauksista, on se yleisesti ottaen harvinainen. Jättisoluarteriitin tyypillinen sairastumishuippu on 70-vuotiaana, mutta tautia voi esiintyä 50. ikävuodesta lähtien. Sairauden lääkityksenä käytetään kortikosteroideja, jotka ovat tulehdustilan hoidossa tehokkaita. Sekä lääkehoitoon että sairaudessa esiintyvään tulehdustilaan liittyy kuitenkin monia haittavaikutuksia, jotka voivat altistaa erilaisille liitännäissairauksille.
Aineisto ja menetelmät:
Tutkimuksen aineisto kerättiin Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmistä. Näiden sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu väestöpohja oli vuonna 2020 noin 1,48 miljoonaa, joista yli 50-vuotiaita oli noin 617 000. Diagnoosit oli tehty vuosina 2010–2020. Potilaista kerätyt tiedot vietiin RedCap-tietokantaan, josta saatiin koottua varsinainen analysoitava aineisto. Aineistosta poimittiin potilaiden demografiset piirteet sekä tietoja liitännäissairauksista. Aineistoa analysoitiin Microsoft Excelillä ja SPSS-taulukkolaskentaohjelmalla.
Tulokset:
Analysoitavana oli 599 potilasta. Seuranta-ajan mediaani oli 4,8 vuotta. Aineistomme potilaiden iän keskiarvo oli 72,1 vuotta ja 68 % potilaista oli naisia. Ylipainoisia potilaista oli noin 25 % ja aktiivitupakoitsijoita noin 15 %. Yleisimpiä liitännäissairauksia olivat verenkiertoelinten sairaudet. Verenpainetautia esiintyi eniten; 60 %:lla. Aivoverenkiertohäiriöitä, osteoporoosia ja diabetesta todettiin kutakin noin 20 %:lla potilaista.
Naisilla lääkityksen luustohaitat selkeästi korostuivat. Tupakoinnin ja liitännäissairauksien ilmaantuvuuden välillä emme löytäneet tilastollista yhteyttä. Elintapatekijöistä ylipaino nosti diabeteksen riskin 3,5-kertaiseksi. Sairaalahoitoa vaativia infektioita esiintyi erityisesti iäkkäämmillä potilailla. Immunosuppressiivisten lääkkeiden ja ASA:n merkitys jäi liitännäissairauksien ilmenemisen suhteen epäselväksi.
Johtopäätökset:
Liitännäissairauksien esiintyminen jättisoluarteriittipotilailla oli yleistä ja niiden ilmaantuminen riippuu hyvin useasta tekijästä. Niiden torjumiseksi on mahdollista käyttää erilaisia hoitopolkuja: suomalaisissa sairaaloissa on näkemyksemme mukaan kehittynyt omia käytäntöjä hoitaa jättisoluarteriittipotilaita. Liitännäissairauksien ilmenemisen riskissä olevat potilaat on hyvä tunnistaa, jotta näiden sairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen voidaan mahdollisuuksien mukaan puuttua. Vakuuttavimpien toimenpiteiden osoitus vaatii uusia tutkimuksia aiheesta.
Jättisoluarteriitti on suurten ja keskisuurten verisuonten tulehdussairaus. Vaikka kyseinen sairaus on yksi tavallisimmista vaskuliittisairauksista, on se yleisesti ottaen harvinainen. Jättisoluarteriitin tyypillinen sairastumishuippu on 70-vuotiaana, mutta tautia voi esiintyä 50. ikävuodesta lähtien. Sairauden lääkityksenä käytetään kortikosteroideja, jotka ovat tulehdustilan hoidossa tehokkaita. Sekä lääkehoitoon että sairaudessa esiintyvään tulehdustilaan liittyy kuitenkin monia haittavaikutuksia, jotka voivat altistaa erilaisille liitännäissairauksille.
Aineisto ja menetelmät:
Tutkimuksen aineisto kerättiin Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmistä. Näiden sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu väestöpohja oli vuonna 2020 noin 1,48 miljoonaa, joista yli 50-vuotiaita oli noin 617 000. Diagnoosit oli tehty vuosina 2010–2020. Potilaista kerätyt tiedot vietiin RedCap-tietokantaan, josta saatiin koottua varsinainen analysoitava aineisto. Aineistosta poimittiin potilaiden demografiset piirteet sekä tietoja liitännäissairauksista. Aineistoa analysoitiin Microsoft Excelillä ja SPSS-taulukkolaskentaohjelmalla.
Tulokset:
Analysoitavana oli 599 potilasta. Seuranta-ajan mediaani oli 4,8 vuotta. Aineistomme potilaiden iän keskiarvo oli 72,1 vuotta ja 68 % potilaista oli naisia. Ylipainoisia potilaista oli noin 25 % ja aktiivitupakoitsijoita noin 15 %. Yleisimpiä liitännäissairauksia olivat verenkiertoelinten sairaudet. Verenpainetautia esiintyi eniten; 60 %:lla. Aivoverenkiertohäiriöitä, osteoporoosia ja diabetesta todettiin kutakin noin 20 %:lla potilaista.
Naisilla lääkityksen luustohaitat selkeästi korostuivat. Tupakoinnin ja liitännäissairauksien ilmaantuvuuden välillä emme löytäneet tilastollista yhteyttä. Elintapatekijöistä ylipaino nosti diabeteksen riskin 3,5-kertaiseksi. Sairaalahoitoa vaativia infektioita esiintyi erityisesti iäkkäämmillä potilailla. Immunosuppressiivisten lääkkeiden ja ASA:n merkitys jäi liitännäissairauksien ilmenemisen suhteen epäselväksi.
Johtopäätökset:
Liitännäissairauksien esiintyminen jättisoluarteriittipotilailla oli yleistä ja niiden ilmaantuminen riippuu hyvin useasta tekijästä. Niiden torjumiseksi on mahdollista käyttää erilaisia hoitopolkuja: suomalaisissa sairaaloissa on näkemyksemme mukaan kehittynyt omia käytäntöjä hoitaa jättisoluarteriittipotilaita. Liitännäissairauksien ilmenemisen riskissä olevat potilaat on hyvä tunnistaa, jotta näiden sairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen voidaan mahdollisuuksien mukaan puuttua. Vakuuttavimpien toimenpiteiden osoitus vaatii uusia tutkimuksia aiheesta.