Hiljaisen tiedon hyödyntämisen suhde organisaation toiminnan tehokkuuteen

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee hiljaisen tiedon hyödyntämistä sekä sen suhdetta toiminnan tehokkuuteen organisaatioiden kontekstissa. Kilpailu etenkin yksityisellä sektorilla on koventunut ja organisaatiot tarvitsevat entistä enemmän kilpailuetua erottuakseen muista. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen organisaation toiminnassa onkin yksi keino luoda tehokkuutta ja tätä kautta myös etua omalle organisaatiolle.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pirkanmaalla toimivan vähittäiskaupan eri yksiköitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto koostui viidestä yksilöhaastatteluista, joiden tulokset anonymisoitiin. Haastateltaviksi valikoituivat eri yksiköiden ylimmät johtajat, sillä heillä voidaan olettaa olevan laaja tietämys yksikön toiminnasta sekä toiminnan tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavien työkokemuksen pituudet sekä ja yksiköiden henkilöstömäärät vaihtelivat. Aineiston analyysi puolestaan toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.

Tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että ymmärrys hiljaisesta tiedosta on yksiköissä jokseenkin puutteellista. Osalle haastateltavista käsite oli tuttu, mutta joidenkin mukaan käsite ei ole koskaan noussut organisaation toiminnassa esiin. Tiedon jakamiseen kuitenkin oli monia yleisiä sekä yksikkökohtaisia tapoja. Työyhteisön toiminnalla sekä ilmapiirillä koettiin myös olevan suuri yhteys toiminnan tehokkuuteen. Avoimella ilmapiirillä pystytään parantamaan tiedon ja osaamisen jakamista. Perehdyttäminen nähtiin tärkeänä ja hyvänä hiljaisen tiedon välittämisen työkaluna. Hiljaisen tiedon välittämistä sekä osaamisen jakamista vaikeuttavia tekijöitä oli tiedon oikea-aikainen kerääminen ja välittäminen. Myös alalle tyypillinen, kausittain suurikin vaihtuvuus työntekijöissä luo haasteita tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä hiljaisen tiedon keräämiselle ja välittämiselle.

Jotta organisaatio ja yksiköt pystyisivät parhaiten hyödyntämään hiljaista tietoa, tulisi esihenkilöitä kouluttaa tunnistamaan sitä sekä keksiä moninaisia tapoja tiedon ja osaamisen välittämiselle. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen on yleistymässä ja tietoisuus sen hyödyistä lisääntyy. Tutkimustulokset osoittavat, että hiljaisen tiedon välittämiseen ja keräämiseen on erilaisia keinoja, mutta myös rajoittavia tekijöitä. Nämä selvittämällä organisaatioiden on mahdollista tehostaa toimintaansa sekä saavuttaa tulevaisuudessa huomattavaakin kilpailuetua muihin nähden.