Viherrakentamisen rooli kaupungin ilman epäpuhtauksien hallinnassa : Tarkastelukohteena Tampereen keskusta

Abstract

Kasvavilla kaupunkialueilla ilmanlaatu on heikentynyt lisääntyneen liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon seurauksena, mikä vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen ja ympäristön tilaan. Ilman epäpuhtauksien, kuten typpidioksidin, rikkidioksidin, otsonin, hiilimonoksidin ja pienhiukkasten päästöt keskittyvät erityisesti kaupunkien keskustoihin, joissa liikennemäärät ovat suuria ja rakennukset estävät päästöjen leviämistä ilmavirtojen mukana. Näiden epäpuhtauksien vähentämiseksi viherrakentaminen on lisännyt suosiotaan ilmanlaadun parantamisessa. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan viherrakentamisen eri muotoja ja niiden soveltuvuutta kaupunkiympäristöön ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi. Työn tarkastelukohteena toimii Tampereen keskusta ja työ suoritetaan kirjallisuuskatsauksena.

Kasvillisuus voi poistaa ilman epäpuhtauksia kiinnittämällä hiukkasia lehdilleen, tai absorboimalla haitallisia kaasuja ilmasta. Viherrakenteiden lisääminen myös laskee kaupungin lämpötilaa ja vähentää lämpösaarekeilmiötä, jolloin myös ilmakehän fotokemialliset reaktiot hidastuvat vähentäen päästöjen määrää. Työssä analysoidaan eri viherrakenteiden kuten puistojen, kaupunkimetsien, viherkattojen ja viherseinien vaikutusmekanismeja ilmanlaadun parantamiseen sekä niiden tehokkuutta poistaa ilman epäpuhtauksia. Teorialukujen perusteella muodostetaan toimenpide-ehdotukset Tampereen keskustalle, joiden avulla ilman epäpuhtauksia voidaan vähentää viherrakentamisen keinoin.

Työn tulosten perusteella laajoilla monikerroksisilla viheralueilla on suurin vaikutus ilman epäpuhtauksien sitomisessa ja suodatuksessa, minkä ansiosta päästöjä kulkeutuu vähemmän jalankulkijoiden altistusalueelle. Erityisesti havupuut ovat tehokkaita hiukkasmaisten päästöjen kiinnittämisessä, kun taas lehtipuut ovat parhaita kaasumaisten epäpuhtauksien kuten otsonin poistossa. Kasveista erityisesti lajit, joilla on vahapintaisia, karvaisia tai ryppyisiä lehtiä ovat optimaalisia ilmanpuhdistajia. Viherkatoista ja -seinistä on apua epäpuhtauksien sitomisessa ja rakennusten energiankulutuksen vähentämisessä, mutta yksinään ne eivät yllä merkittäviin tuloksiin ilman epäpuhtauksien poistossa. Suurin merkitys ilmanlaadun parantamisessa on viheralueiden lisäämisellä ja liikenteen vähentämisellä kaupunkisuunnittelussa. Tarkastelualueelle Tampereen keskustaan suositellaan tehtävän paikallista tutkimusta lajiston vaikutuksista ilman epäpuhtauksiin Suomen ilmastossa, jotta tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden kestävän kehityksen mukaisessa kaupunkisuunnittelussa.