Multifokaaliset tekomykiöt

Abstract

Multifokaaliset tekomykiöt ovat merkittävä kehitysaskel näön palauttamisessa kaihileikkauksen jälkeen. Niiden avulla voidaan palauttaa kolmiulotteinen näkökyky, kun monipolttopisteisyyden avulla saadaan tuotettua näköhavaintoja niin läheltä, kaukaa kuin siltä väliltä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä eri tekijät multifokaalisissa tekomykiöissä vaikuttavat näkökykyyn. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan, mitä eri haasteita multifokaalisilla tekomykiöillä vielä on ja millaista kehitys multifokaalisten tekomykiöiden ympärillä tulevaisuudessa on.

Multifokaalisten tekomykiöiden ominaisuuksiin pystytään vaikuttamaan niin rakenteella kuin materiaalivalinnalla ja valmistustavalla. Monipolttopisteisyys saavutetaan tekomykiön pintarakenteella. Kaksi yleisimmin käytössä olevaa pintarakennetta ovat refraktoiva ja diffraktoiva. Näitä kahta verrattaessa diffraktiivinen pintarakenne on sopinut paremmin kolmiulotteisen näkökyvyn palauttamiseen. Pintarakenteiden parantamiseksi on alettu kehittämään näiden kahden eri pintarakenteen hybridimuotoja sekä monisegmenttisiä pintarakenteita.

Materiaalin valinnalla pyritään vaikuttamaan multifokaalisten tekomykiöiden näköhäiriöiden minimointiin sekä mahdollisimman hyvään bioyhteensopivuuteen silmän kanssa. Multifokaalisissa tekomykiöissä eniten käytettyjä materiaaleja ovat pehmeät hydrofobinen ja hydrofiilinen akryyli sekä silikoni. Materiaaleista valmistetuilla multifokaalisilla tekomykiöillä on saatu hyviä visuaalisia tuloksia. Näistä kolmesta silikonin käyttö on kuitenkin vähentynyt, sillä pehmeät akryylit ovat paremmin käsiteltävissä leikkauksen aikana. Myös materiaaleja voidaan yhdistää hybridimateriaaleiksi parempien ominaisuuksien saavuttamiseksi. Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää myös kokonaan uusia materiaaleja, joiden ominaisuudet sopisivat vielä paremmin multifokaalisten tekomykiöiden valmistukseen. Innovatiivisista tekomykiömateriaaleista muun muassa polyisobuteeni on potentiaalinen vaihtoehto, sillä sen rakenne vähentää näköhäiriöitä ja helpottaa tekomykiön implantointia silmään.

Tekomykiöiden valmistuksessa yleisesti käytössä olevat menetelmät ovat tarkkuusmuovaus- ja timanttisorvausprosessit. Näistä timanttisorvausprosessi on eniten käytössä multifokaalisten tekomykiöiden valmistuksessa. Sen haittapuolina ovat tekomykiön pintarakenteessa ilmenevät terävät reunat, mikrokarheus ja leikkausjäljet, jotka vaikuttavat tekomykiön optisiin ominaisuuksiin. Siksi uusia menetelmiä on kehitteillä. Kehitys on hidasta, sillä uusien menetelmien kehittäminen on kallista ja vaatii erillisen tuotantolinjan. Mahdollisia menetelmiä timanttisorvausprosessin korvaamiseksi ovat laservalotekniikka ja kahden fotonin polymerointi. Molempien menetelmien avulla on saatu valmistettua multifokaalinen tekomykiö.

Tulevaisuudessa multifokaalisten tekomykiöiden kehitys etenee myös kokonaan uusien multifokaalisten tekomykiötyyppien avulla. Lisäksi yksi mahdollisuus on, että multifokaaliset tekomykiöt korvataan kokonaan uusilla tekomykiötyypeillä, joiden avulla saataisiin palautettua kolmiuloitteinen näkökyky, mutta myös ratkaistua joitakin multifokaalisten tekomykiöiden puutteita. Tärkeintä on, että kehitys jatkuu, jotta näkökyky kaihileikkauksen jälkeen saataisiin palautettua kokonaan ennalleen.