Omaisuusrikosten ja työttömyyden yhteys Suomen kunnissa vuosina 1995–2020

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, millainen yhteys omaisuusrikoksilla ja työttömyydellä on Suomen kunnissa vuosina 1995–2020. Tutkimuksessa hyödynnetään paneeliaineistoa ja tarkastelu kohdistuu sekä omaisuusrikoksiin että varkauksiin. Tulosten estimoinnissa käytetään kiinteiden vaikutusten mallia, johon lisätään muun muassa työttömyysasteen viiveitä.

Taloustieteen teorian mukaan yksilö tekee rationaalisen valinnan laillisen ja laittoman toiminnan väliltä. Yksilö valitsee vaihtoehdoista sen, jonka odotettu hyöty on suurin ja optimoi näin oman hyvinvointinsa. Päätökseen vaikuttavat aineellisen hyödyn lisäksi myös kustannukset ja riskit. Tutkielmalle olennaista on työttömyyden riskin vaikutus valintaan. Kun yksilön riski jäädä työttömäksi kasvaa, odotettu hyöty laillisesta toiminnasta laskee, jolloin omaisuusrikosten kannattavuus kasvaa suhteessa lailliseen toimintaan. Teorian mukaan työttömyysasteen noustessa omaisuusrikokset näin lisääntyvät. Tätä tukee aikaisempi tutkimuskirjallisuus, jossa on havaittu työttömyyden lisäävän omaisuusrikoksia sekä kansainvälisissä että kansallisissa tarkasteluissa. Aihetta ei ole kuitenkaan analysoitu yksinomaan suomalaisella aineistolla.

Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden takia merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että työttömyyden ja omaisuusrikosten välillä ei havainnoida positiivista yhteyttä. Sen sijaan työttömyysasteen viiveitä hyödynnettäessä saadaan tulokseksi väliaikainen negatiivinen yhteys. Tulokset kuitenkin osoittavat, että omaisuusrikosten ja työttömyysasteen välinen yhteys riippuu huomattavasti estimoitavasta mallista. Analyysissä käytetään hyödyksi myös kunnissa tapahtuvien varkauksien määrää ja työttömyysasteen yhteys varkauksiin on väliaikaisesti negatiivinen, mutta muuttuu viiveellä positiiviseksi.

Empiirinen analyysi ei tue teorian mukaista positiivista yhteyttä työttömyyden ja omaisuusrikosten välillä. Sen sijaan havaittu väliaikainen negatiivinen yhteys viittaa, että talouden heikkeneminen saattaa alentaa elintasoa, ja samalla muun muassa heikentää laittoman toiminnan kannattavuutta siitä saatavan heikomman tuoton takia. Toisaalta työttömyyden ja varkauksien välinen viivästynyt positiivinen yhteys voi viitata työttömyysturvan ja toimeentulon merkitykseen. Työttömyysturva parantaa laillisen toiminnan kannattavuutta ja turvaa toimeentuloa. Tämä voi olla yhtenä syynä sille, miksi työttömyyden positiivista yhteyttä varkauksien kohdalla ei heti havaita.