Synkroniaa ensisilmäyksellä? : Tunnekokemusten ja näköyhteyden yhteys autonomisen hermoston synkroniaan tuntemattomien välisessä keskustelutilanteessa
Lintujärvi, Helka; Sankala, Petra (2025)
Lintujärvi, Helka
Sankala, Petra
2025
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504153742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504153742
Tiivistelmä
Vuorovaikutuksessa ihmisten käyttäytyminen, tunteet, ajatukset ja fysiologiset reaktiot voivat synkronoitua suhteessa toiseen, minkä on havaittu olevan olennainen osa sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenevää autonomisen hermoston reaktiivisuuden samankaltaistumista kahden tai useamman yksilön välillä kutsutaan autonomiseksi synkroniaksi. Autonominen synkronia jaetaan edelleen sympaattiseen ja parasympaattiseen synkroniaan. Autonomista synkroniaa on todettu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä toisilleen tuttujen ja entuudestaan tuntemattomien välillä, mutta tuntemattomien välistä autonomista synkroniaa on tutkittu vähemmän kuin tuttujen välistä, eikä tiedetä, miten nämä kaksi eroavat ilmiöinä toisistaan. Autonominen synkronia on ollut suosittu tutkimusaihe viime vuosina, mutta pirstaloituneen tutkimuskentän vuoksi tulokset tuntemattomien välisestä autonomisesta synkroniasta ovat suurilta osin ristiriitaisia.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toisilleen tuntemattomien henkilöiden välinen sympaattinen ja parasympaattinen synkronia ovat yhteydessä tunnekokemuksiin vuorovaikutustilanteessa, tutkittavien väliseen tunnekokemusten samankaltaisuuteen ja näköyhteyteen tunnepitoisissa keskustelutilanteissa. Tutkimuksessa tutkittavat jaettiin satunnaisesti samaa sukupuolta oleviin pareihin, jotka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Tutkittavien autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden ja elektrokardiografian avulla tutkimusasetelmassa, jossa tutkittavat kävivät parinsa kanssa neljä neljän minuutin pituista keskustelua liittyen aiemmin katsomiensa tunnesisällöltään positiivisten ja negatiivisten elokuvien herättämiin tunnekokemuksiin. Keskusteluista kaksi käytiin niin, että parien välinen näköyhteys oli estetty sermillä. Tutkittavat täyttivät tutkimuksen lopussa itsearviointilomakkeita tunnekokemuksistaan.
Tässä tutkimuksessa tutkittavien välillä havaittiin parasympaattista ja sympaattista synkroniaa koko tutkimustilanteen ajan, mutta autonomisen synkronian ja keskustelutilanteen tunnesisällön tai tunnekokemusten samankaltaisuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkittavien välinen autonominen synkronia oli kuitenkin voimakkaampaa baseline-tilanteessa, jossa tutkittavat jakoivat tilan, mutta heidän välillään ei ollut kielellistä vuorovaikutusta verrattuna tunnesisällöltään negatiiviseen keskustelutilanteeseen. Näköyhteydellä ei havaittu yhteyttä autonomiseen synkroniaan keskustelutilanteessa. Nämä tulokset voivat viitata siihen, että tuntemattomien henkilöiden välille syntyy spontaania autonomista synkroniaa, mutta se ei ole herkkää toisen henkilön tunnetiloille. Autonominen synkronia on informatiivinen mittari, joka tarjoaa ainutlaatuista tietoa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ja tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä ihmisten luontaisesta taipumuksesta luoda yhteys toiseen ihmiseen tavatessaan hänet ensimmäistä kertaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toisilleen tuntemattomien henkilöiden välinen sympaattinen ja parasympaattinen synkronia ovat yhteydessä tunnekokemuksiin vuorovaikutustilanteessa, tutkittavien väliseen tunnekokemusten samankaltaisuuteen ja näköyhteyteen tunnepitoisissa keskustelutilanteissa. Tutkimuksessa tutkittavat jaettiin satunnaisesti samaa sukupuolta oleviin pareihin, jotka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Tutkittavien autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden ja elektrokardiografian avulla tutkimusasetelmassa, jossa tutkittavat kävivät parinsa kanssa neljä neljän minuutin pituista keskustelua liittyen aiemmin katsomiensa tunnesisällöltään positiivisten ja negatiivisten elokuvien herättämiin tunnekokemuksiin. Keskusteluista kaksi käytiin niin, että parien välinen näköyhteys oli estetty sermillä. Tutkittavat täyttivät tutkimuksen lopussa itsearviointilomakkeita tunnekokemuksistaan.
Tässä tutkimuksessa tutkittavien välillä havaittiin parasympaattista ja sympaattista synkroniaa koko tutkimustilanteen ajan, mutta autonomisen synkronian ja keskustelutilanteen tunnesisällön tai tunnekokemusten samankaltaisuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkittavien välinen autonominen synkronia oli kuitenkin voimakkaampaa baseline-tilanteessa, jossa tutkittavat jakoivat tilan, mutta heidän välillään ei ollut kielellistä vuorovaikutusta verrattuna tunnesisällöltään negatiiviseen keskustelutilanteeseen. Näköyhteydellä ei havaittu yhteyttä autonomiseen synkroniaan keskustelutilanteessa. Nämä tulokset voivat viitata siihen, että tuntemattomien henkilöiden välille syntyy spontaania autonomista synkroniaa, mutta se ei ole herkkää toisen henkilön tunnetiloille. Autonominen synkronia on informatiivinen mittari, joka tarjoaa ainutlaatuista tietoa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ja tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä ihmisten luontaisesta taipumuksesta luoda yhteys toiseen ihmiseen tavatessaan hänet ensimmäistä kertaa.
