"No kun jos se syö sen nii eihän sit oo enää tunteita” : Ahneus lasten kuvallisessa ilmaisussa
Kuurne, Iida; Tammekann, Satu (2025)
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504163781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504163781
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan 4.-luokkalaisten oppilaiden käsityksiä ahneudesta kuvataiteen keinoin. Tutkimuskysymysten avulla selvitetään millaisia mielikuvia ja käsityksiä oppilailla on ahneudesta, mitä visuaalisen kulttuurin osa-alueita he hyödyntävät kuvallisessa ilmaisussaan sekä kuinka he käyttävät tunteita kuvaamaan ahneutta. Metodologisena lähtökohtana toimii hermeneutiikka, jonka avulla tutkimusta rakennetaan sen eri vaiheissa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kapitalismin ympäristöjä sekä ulottuvuuksia halun ja ahneuden näkökulmasta, lasten kuvallista ilmaisua sekä lasten kuvien tulkintaa.
Tutkimuksen aineisto on Tampereen yliopistossa HUMANE–CLIMATE-hankkeessa tuotettu kokoelma oppilaiden kuvataidetöitä, jotka pohjautuvat lastenkirjan pohjalta tehtyihin tehtäviin. Tutkimuksessa tulkitaan oppilaille luetun Kurnivamahainen kissa -kirjan narratiivin käsittelevän ahneutta kapitalismin metaforana, sekä sitä, kuinka ahneus vaikuttaa ympäristöön tuhoisin seurauksin. Osana aineistoa on myös oppilaiden haastatteluiden litteraatit.
Analyysi toteutetaan vaiheittain hermeneuttista kehää hyödyntäen. Aineiston tarkastelu aloitetaan sen taulukoimisella, jonka jälkeen siitä tehdään ensihuomioita. Seuraavaksi analyysissa keskitytään töiden visuaalisten tasojen tarkasteluun, erityisesti oppilaiden tunteisiin liittyvien värien ja symbolien käyttöön. Seuraavissa analyysivaiheissa kuvaillaan sisältöä tarkasti ja eritellen tunnistamalla lasten käyttämiä visuaalisia kulttuureita sekä yhdistelemällä aiempia tasoja suhteessa oppilaiden omiin ajatuksiin haastatteluiden pohjalta. Vaiheiden perusteella havainnoista kootaan tulokset, joita havainnoidaan taulukoiden sekä aineisto-otteiden avulla. Analyysin apuna hyödynnetään lisäksi monilukumallia erityisesti kuvan- ja medialukutaidon kautta.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilailla todetaan olevan hyvin klassinen kuva ahneudesta. Ahneuteen liitetään eniten kielteistä symboliikkaa sekä tunteita ja sitä kuvataan omakohtaisesta, yleisestä sekä kirjan hahmojen näkökulmasta. Oppilaiden käyttämät visuaalisen kulttuurin osa-alueet käsittelevät mediassa esillä olevia ilmiöitä ja ihmisiä, mainoksia ja uutisia, sekä merkittävänä osana videopelejä ja niihin liittyviä ilmiöitä. Tunteiden käyttö oppilaiden ahneuden kuvauksissa on monitasoista: toisen ahneuteen ulkopuolelta liitetyt tunteet ovat selvästi kielteisiä, kun ahneen ihmisen tunteiksi tämän omasta näkökulmasta liitetään myönteisiä tunteita kuten tyytyväisyyttä.
Tutkimuksen aineisto on Tampereen yliopistossa HUMANE–CLIMATE-hankkeessa tuotettu kokoelma oppilaiden kuvataidetöitä, jotka pohjautuvat lastenkirjan pohjalta tehtyihin tehtäviin. Tutkimuksessa tulkitaan oppilaille luetun Kurnivamahainen kissa -kirjan narratiivin käsittelevän ahneutta kapitalismin metaforana, sekä sitä, kuinka ahneus vaikuttaa ympäristöön tuhoisin seurauksin. Osana aineistoa on myös oppilaiden haastatteluiden litteraatit.
Analyysi toteutetaan vaiheittain hermeneuttista kehää hyödyntäen. Aineiston tarkastelu aloitetaan sen taulukoimisella, jonka jälkeen siitä tehdään ensihuomioita. Seuraavaksi analyysissa keskitytään töiden visuaalisten tasojen tarkasteluun, erityisesti oppilaiden tunteisiin liittyvien värien ja symbolien käyttöön. Seuraavissa analyysivaiheissa kuvaillaan sisältöä tarkasti ja eritellen tunnistamalla lasten käyttämiä visuaalisia kulttuureita sekä yhdistelemällä aiempia tasoja suhteessa oppilaiden omiin ajatuksiin haastatteluiden pohjalta. Vaiheiden perusteella havainnoista kootaan tulokset, joita havainnoidaan taulukoiden sekä aineisto-otteiden avulla. Analyysin apuna hyödynnetään lisäksi monilukumallia erityisesti kuvan- ja medialukutaidon kautta.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilailla todetaan olevan hyvin klassinen kuva ahneudesta. Ahneuteen liitetään eniten kielteistä symboliikkaa sekä tunteita ja sitä kuvataan omakohtaisesta, yleisestä sekä kirjan hahmojen näkökulmasta. Oppilaiden käyttämät visuaalisen kulttuurin osa-alueet käsittelevät mediassa esillä olevia ilmiöitä ja ihmisiä, mainoksia ja uutisia, sekä merkittävänä osana videopelejä ja niihin liittyviä ilmiöitä. Tunteiden käyttö oppilaiden ahneuden kuvauksissa on monitasoista: toisen ahneuteen ulkopuolelta liitetyt tunteet ovat selvästi kielteisiä, kun ahneen ihmisen tunteiksi tämän omasta näkökulmasta liitetään myönteisiä tunteita kuten tyytyväisyyttä.