Asuinkerrostalohankkeen aikataulun kokonaisvaltainen optimointi

Abstract

Diplomityön tarkoituksena oli tutkia asuinkerrostalohankkeen aikataulun kokonaisvaltaista optimointia. Tavoitteena oli etsiä ratkaisuja, joilla voitaisiin lyhentää asuinkerrostalohankkeen läpimenoaikaa useilla kuukausilla ratkaisujen kustannusvaikutukset huomioiden. Työn lähtökohtana oli jakaa rakentamisprosessi neljään eri rakentamisvaiheeseen ja tutkia näiden vaiheiden aikataulusuunnittelun- ja hallinnan optimoinnin vaikutuksia rakentamisen kokonaisläpimenoaikaan.

Tutkimus jakautui kirjallisuustutkimusosuuteen sekä laajempaan empiiriseen tutkimusosuuteen. Työ aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jonka tavoitteena oli koota tutkimustietoa yhteisen teoreettisen viitekehyksen alle. Kirjallisuustutkimustiedon avulla pyrittiin joko tukemaan tai kumoamaan empiirisen tutkimuksen aikana syntyneitä johtopäätöksiä. Empiirinen tutkimus aloitettiin data-analyysillä, johon valikoitiin kohdeyrityksen vuoden 2020 ja 2024 välillä toteuttamia asuinkerrostalohankkeita. Data-analyysissä tutkittiin kohdejoukon rakentamisen tehokkuutta, aikataulusuunnittelun tarkkuutta sekä työmaan yleis- ja käyttökustannustehokkuutta hyödyntämällä kohdejoukon suunniteltuja ja toteutuneita kokonaisläpimenoaikoja sekä yksittäisten rakentamisvaiheiden läpimenoaikoja. Data-analyysissä tutkittiin myös kohdejoukon rakentamisen aikana toteutettuja suunnittelullisia ja tuotannollisia ratkaisuja sekä pyrittiin näiden avulla löytämään keinoja läpimenoaikojen lyhentämiseen. Data-analyysin tulosten perusteella valikoitiin haastattelututkimukseen neljä tutkimusasetelman kannalta mielenkiintoisinta hanketta. Teemahaastatteluilla syvennettiin ja tarkennettiin data-analyysin havaintoja sekä selvitettiin kohdeyrityksen mahdollisuuksia hyödyntää tahtituotannon menetelmiä läpimenoaikojen lyhentämiseen.

Rakennushankkeen läpimenoaikaa voidaan lyhentää korottamalla yrityksen sisäistä tavoitetasoa ja kehittämällä aikataulusuunnittelua tarkemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että perustus- ja runkovaiheen tehokkuus vaikutti merkittävästi koko rakennusprojektin kokonaisläpimenoajan tehokkuuteen. Perustus- ja runkovaiheen läpimenoaikojen lyhentämiseksi ehdotettiin suunnitteluratkaisuiden tuotantoteknisen tehokkuuden kehittämistä. Toisaalta tunnistettiin tarve myös rakentamisen modulaarisuuden kehittämiselle, sillä modulaarisuuden lisääminen mahdollistaisi sujuvamman siirtymisen perustus- ja runkovaiheesta sisätyövaiheeseen. Perustus- ja runkovaiheen optimointikeinoja pidettiin kuitenkin tosiasiallisesti vielä kustannusvaikutuksista johtuen rajallisina. Sisätyövaiheessa havaittiin useita kustannustehokkaita aikataulun optimointimahdollisuuksia, jotka voisivat lyhentää rakentamisen kokonaisläpimenoaikaa. Sisätyövaiheen lyhentämiseksi esitettiin rakentamisen modulaarisuuden lisäämistä, vuodenaikojen vaikutusten tarkempaa huomioimista aikataulusuunnittelussa sekä työsuunnittelun kehittämistä ja työkohteiden yhtenäisempää määrittelyä. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin ratkaisuja, jotka tehostivat laajojen monilohkoisten hankkeiden toteutusta ja joita voitaisiin soveltaa myös korkeiden pistetalojen rakentamisessa.