Luokanopettajien kokemuksia tunnekasvatuksesta

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tarkastella tunnekasvatuksen toteutumista kouluympäristössä luokanopettajien kokemusten ja menetelmien näkökulmasta. Tutkimus pyrkii tarjoamaan ymmärrystä tunnekasvatuksen käytännöistä sekä niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista opetuksen kentällä. Lisäksi tutkielma tuo esiin opettajien kokemuksia tunnekasvatuksen merkityksestä ja sen kehittämistarpeista osana koulun arkea ja pedagogisia käytänteitä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty yhdeksältä luokanopettajalta, joiden työkokemus vaihtelee alle viidestä aina yli 21 työvuoteen asti. Vastaajat edustavat eri puolilla Suomea toimivia luokanopettajia, mikä tekee tutkimuksesta heterogeenisen. Aineisto on kerätty kyselyllä, joka sisälsi monivalinta-, likert-asteikollisia sekä avoimia kysymyksiä. Erityisesti avoimiin kysymyksiin saatiin runsaasti vastauksia, mikä lisäsi tutkimuksen syvyyttä ja kattavuutta osallistujamäärän rajallisuudesta huolimatta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat pitävät tunnekasvatusta tärkeänä osana opetustaan, mutta sen toteuttamista haastavat oppilaiden vaihtelevat tunnetaidot, sosiaalisten taitojen puutteet ja ajankäytön rajoitteet. Onnistumisen kannalta keskeisiä ovat opettajan empaattinen ote, tunneilmaisun sanoittaminen ja selkeät toimintamallit.

Tunnekasvatusta toteutetaan eri oppiaineissa, mutta sen vahvistaminen edellyttää lisää resursseja ja yhtenäisiä käytäntöjä. Yhteisopettajuus ja koulun henkilöstön yhteistyö nähdään ratkaisuina haasteisiin. Tutkimus korostaa tunnekasvatuksen systemaattisen kehittämisen tarvetta osana koulutyötä.

This master's thesis is a qualitative study, the purpose of which is to examine the implementation of emotional education in the school environment from the perspective of primary school teacher’s experiences and methods. The study aims to provide an understanding of emotional education practices and the related challenges and opportunities in the field of teaching. In addition, the study highlights teachers' experiences of the significance of emotional education and its development needs as part of everyday school life and pedagogical practices.

The study’s data has been collected from nine classroom teacher’s, whose work experience varies from less than five to more than 21 years of work. The respondents represent classroom teachers working in different parts of Finland, which makes the study heterogeneous. The data has been collected using a questionnaire that included multiple-choice, Likert-scale and openended questions. In particular, a large number of responses were received to open-ended questions, which increased the depth and coverage of the study despite the limited number of participants.

The results of the study show that classroom teachers consider emotional education to be an important part of their teaching, but its implementation is challenged by the varying emotional skills of students, lack of social skills and time constraints. The teacher's empathetic approach, verbalization of emotional expression and clear operating models are essential for success.

Emotional education is implemented in different subjects, but its strengthening requires more resources and uniform practices. Co-teaching and cooperation between school personnel are seen as solutions to the challenges. The study highlights the need for systematic development of emotional education as part of school work