Käyttäjien sensitiivinen data femtech-sovelluksissa : Psykologisen omistajuuden näkökulma kuluttajien yksityisyyskokemukseen

Abstract

Kuukautisten, hedelmällisyyden ja raskauden seurantaan suunnitellut femtech-sovellukset tarjoavat monenlaisia hyötyjä niiden käyttäjille: ne auttavat käyttäjiä seuraamaan vaivattomasti omaa vointia sekä ymmärtämään oman kehon toimintoja sekä oireita eri kierron vaiheissa, minkä lisäksi sovellukset voivat tukea käyttäjiä esimerkiksi raskauden suunnittelussa. Siten femtech-sovelluksien voidaan katsoa edistävän naisten voimaantumista. Sovellusten tarjoamien hyötyjen ohella niiden käyttöön liittyy kuitenkin tunnistettuja yksityisyysongelmia, kuten käyttäjien sensitiivisten ja henkilökohtaisten tietojen luvatonta hyödyntämistä. Näin ollen voimaantumisen ja yksityisyysongelmien välinen ristiriita luo tutkimuksellisesti mielenkiintoisen jännitteen kuluttajien sensitiivisen tiedon kokemuksen tutkimiselle kontekstissa, jossa tietojen sensitiivisyys ja henkilökohtaisuus korostuvat erityisellä tavalla.

Tässä tutkimuksessa kuluttajien sensitiivisen tiedon kokemusta valitussa kontekstissa tarkasteltiin psykologisen omistajuuden näkökulmasta, joka toimii myös osana tutkimuksen teoreettista viitekehystä. Psykologisen omistajuuden lisäksi tutkimuksen teoriaosuus koostuu yksityisyyttä käsittelevästä tutkimuksesta, jossa yksityisyyden, yksityisyyshuolien, yksityisyyskalkyylin, yksityisyysparadoksin sekä personointi-yksityisyys-paradoksin käsitteitä käsitellään tarkemmin. Siten teoreettinen viitekehys muodostuu näiden aiemman yksityisyystutkimuksen tunnistamien käsitteiden luomalle perustalle sekä teorialle psykologisesta omistajuudesta ja siihen tiiviisti kytkeytyvästä hallinnan tarpeesta, mitkä kohdistuvat käyttäjien femtech-sovellukseen syöttämiin tietoihin.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena puolistrukturoituna haastattelututkimuksena, joka koostui kahdesta eri osasta: Haastattelun ensimmäisessä osassa tutkittiin haastateltavien yleisiä ajatuksia ja kokemuksia yksityisyydestä valitussa kontekstissa, minkä lisäksi haastattelun toisessa osassa ymmärrystä yksityisyyteen liittyvistä tunteista ja käsityksistä syvennettiin hyödyntämällä narratiivista tarinantäydennysmenetelmää. Tässä tutkimuksessa tarinantäydennysmenetelmän perustana toimivat kahdeksan eri tarinaa, jotka käsittelivät monipuolisesti femtech-sovelluksen käyttöön liittyviä tilanteita. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää 23–29-vuotiasta naishenkilöä. Haastatteluaineisto litterointiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin temaattista analyysiä ja ATLAS.ti-ohjelmaa hyödyntäen.

Ensinnäkin haastatteluaineisto osoitti, että tutkimuksen kontekstissa psykologinen omistajuus ilmeni haastateltavien käyttämässä kielessä sekä tunnereaktioissa, mikä kohdistui femtech-sovellukseen syötettyihin tietoihin. Toiseksi tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittivat, että tietojen sensitiivisyys, yksityisyys ja yksilöitävyys liittyivät siihen, kuinka voimakkaita omistajuuden tunteita haastateltavat tunsivat tietoja kohtaan. Kolmanneksi psykologiseen omistajuuteen kytköksissä olevan hallinnan tunteen voitiin todeta horjuneen tarinoiden perusteella joko tietojen luvattoman hyödyntämisen, yksityisyyden rajojen ylittämisen tai tietojen jakamiseen liittyvien riskien seurauksena, mikä herätti haastateltavissa poikkeuksetta kielteisiä tunteita. Toisaalta aineiston perusteella voitiin havaita, että oikeudenmukainen tietojen käsittely sekä luottamuksen tunne saattoivat muuttaa haastateltavien suhtautumista ja reaktioita tarinoiden tilanteisiin. Lopuksi tutkimuksen tulokset myös vahvistivat aikaisemman yksityisyystutkimuksen löydöksiä niin yksityisyyshuolien, yksityisyyskalkyylin kuin yksityisyysparadoksinkin osalta.