Yhteisöohjautuvuus voimavarana koulutusorganisaation asiantuntijatiimissä
Väkevä, Vilma (2025)
Väkevä, Vilma
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504123633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504123633
Tiivistelmä
Yhteisöohjautuvuus on tapa organisoida ja toteuttaa työtä yhdessä. Useat työelämän muutokset ovat nostaneet yhteisöohjautuvuuden merkittäväksi tavaksi toteuttaa työtä eri aloilla organisaatioissa ja tiimeissä. Yhteisöohjautuvuuteen liittyy joukko erilaisia käytänteitä ja toimintatapoja, joiden avulla toiminta on yhteisöllistä sekä valta ja vastuu hajautettua koko tiimille. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää korkeakoulussa työskentelevän asiantuntijatiimin kokemuksia yhteisöohjautuvuudesta. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä yhteisöohjautuvuudesta sekä tehdä sen luonnetta näkyväksi tutkimalla sen toteutumista sekä siihen liittyviä voimavaroja ja kuormitustekijöitä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja metodologisena lähtökohtana on fenomenologia. Yhteisöohjautuvuutta tutkittiin korkeakoulussa toimivassa tiimissä yksilöiden kokemusten avulla. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joihin osallistui yhteensä seitsemän asiantuntijaa. Haastateltavat kuuluivat kaikki samaan korkeakouluorganisaatiossa työskentelevään tiimiin. Empiirinen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Yhteisöohjautuvuus näyttäytyy tulosten mukaan käytänteissä ja toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Keskeisiä käytänteitä olivat yhdessä sovitut selkeät tavoitteet, roolit sekä yhteinen päätöksenteko. Toimintaa yhteisöohjautuvassa tiimissä ohjaa kehitysmyönteisyys, yhteisöllisyys ja kokemus jaetusta vastuusta. Yhteisöohjautuvuus nähtiin työelämää inhimillistävänä tekijänä ja voimavaroiksi koettiin muun muassa toiminnan vapaus ja avoimuus, yhteisön tuki, positiivinen ilmapiiri sekä oppimismyönteinen kulttuuri. Toisaalta haasteet työn rajaamisessa, itsenäisessä päätöksenteko ja työn asenteet, kuten yksilökeskeisyys koettiin kuormittavina tekijöinä yhteisöohjautuvuudessa. Yhteisöohjautuvan tiimin toiminnan kuormitustekijöitä puolestaan olivat toiminnan kehittyminen ja yhteisöohjautuuteen siirtyminen sekä työsuoritusten hallintaan liittyvät haasteet.
Johtopäätöksenä voidaan todeta yhteisöohjautuvien käytänteiden ja periaatteiden olevan itsessään jo voimavara. Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa sen, että tiimin jäsenet pääsevät vaikuttamaan, kehittämään ja tekemään työtä yhdessä. Tämä lisää esimerkiksi halua sitoutua työyhteisöön sekä tekee työstä merkityksellistä. Myös kuormitustekijöiden tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta kullekin tiimille ja yksilöille sopivien toimintatapojen hiominen mahdollistuu.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja metodologisena lähtökohtana on fenomenologia. Yhteisöohjautuvuutta tutkittiin korkeakoulussa toimivassa tiimissä yksilöiden kokemusten avulla. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joihin osallistui yhteensä seitsemän asiantuntijaa. Haastateltavat kuuluivat kaikki samaan korkeakouluorganisaatiossa työskentelevään tiimiin. Empiirinen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Yhteisöohjautuvuus näyttäytyy tulosten mukaan käytänteissä ja toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Keskeisiä käytänteitä olivat yhdessä sovitut selkeät tavoitteet, roolit sekä yhteinen päätöksenteko. Toimintaa yhteisöohjautuvassa tiimissä ohjaa kehitysmyönteisyys, yhteisöllisyys ja kokemus jaetusta vastuusta. Yhteisöohjautuvuus nähtiin työelämää inhimillistävänä tekijänä ja voimavaroiksi koettiin muun muassa toiminnan vapaus ja avoimuus, yhteisön tuki, positiivinen ilmapiiri sekä oppimismyönteinen kulttuuri. Toisaalta haasteet työn rajaamisessa, itsenäisessä päätöksenteko ja työn asenteet, kuten yksilökeskeisyys koettiin kuormittavina tekijöinä yhteisöohjautuvuudessa. Yhteisöohjautuvan tiimin toiminnan kuormitustekijöitä puolestaan olivat toiminnan kehittyminen ja yhteisöohjautuuteen siirtyminen sekä työsuoritusten hallintaan liittyvät haasteet.
Johtopäätöksenä voidaan todeta yhteisöohjautuvien käytänteiden ja periaatteiden olevan itsessään jo voimavara. Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa sen, että tiimin jäsenet pääsevät vaikuttamaan, kehittämään ja tekemään työtä yhdessä. Tämä lisää esimerkiksi halua sitoutua työyhteisöön sekä tekee työstä merkityksellistä. Myös kuormitustekijöiden tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta kullekin tiimille ja yksilöille sopivien toimintatapojen hiominen mahdollistuu.