Tekoälypalveluiden käyttöönotto terveydenhuollossa
Valtonen, Kasper (2025)
2025
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504133641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504133641
Tiivistelmä
Tekoäly on tuonut poikkeuksellisia mahdollisuuksia terveydenhuollon kehittämiseen tarjoamalla parempia diagnooseja ja optimoimalla työnkulkuja ja hallinnollisia tehtäviä, mutta samalla sen käyttöönottoon liittyy paljon epävarmuutta. Generatiivista tekoälyä hyödyntävien kielimallien suosiota heijastelee ChatGPT:n käyttäjämäärän kasvu – 100 miljoonaa käyttäjää 2 kuukaudessa, joka on suurin millään tämän hetkisellä teknologialla.
Tekoälyn hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy kuitenkin paljon haasteita: Lainsäädäntö, eettiset ongelmat ja työntekijöiden osaaminen.
Tässä diplomityössä luodaan hyvinvointialueelle malli tekoälypalvelujen käyttöönottoon tietohallinnon näkökulmasta ja käsitellään tekoälyn käyttöönottoa helpottavia asioita ja siihen liittyviä riskejä.
Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä suoritettiin kirjallisuuskatsaus ja sen jälkeen teemahaastatteluita tekoäly- ja lainsäädännön asiantuntijoille sekä tekoälykysely hyvinvointialueen henkilöstölle.
Työssä selvisi, että tekoälypalveluiden käyttöönotossa hyvinvointialueilla merkittävässä osassa on automaattista päätöksentekoa säätelevä lainsäädäntö ja käyttäjien tekoälyosaaminen.
Tekoälyn hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy kuitenkin paljon haasteita: Lainsäädäntö, eettiset ongelmat ja työntekijöiden osaaminen.
Tässä diplomityössä luodaan hyvinvointialueelle malli tekoälypalvelujen käyttöönottoon tietohallinnon näkökulmasta ja käsitellään tekoälyn käyttöönottoa helpottavia asioita ja siihen liittyviä riskejä.
Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä suoritettiin kirjallisuuskatsaus ja sen jälkeen teemahaastatteluita tekoäly- ja lainsäädännön asiantuntijoille sekä tekoälykysely hyvinvointialueen henkilöstölle.
Työssä selvisi, että tekoälypalveluiden käyttöönotossa hyvinvointialueilla merkittävässä osassa on automaattista päätöksentekoa säätelevä lainsäädäntö ja käyttäjien tekoälyosaaminen.