”On liian kuormittunut ollakseen hyvä isä” : Kategoria-analyysi mielenterveyden vaikeuksia kokevien isyyden kuvauksista

Abstract

Tutkielma käsittelee mielenterveyden vaikeuksia kokevien isien puheessa tuottamia isyyden kategorioita ja sitä, millä tavoin isyyden kategorioiden mukainen toimijuus rakentuu. Tutkimuskysymykset, joihin tutkielmassa vastaan ovat:

1.) Miten isyyden kategoriat merkityksellistyvät haastattelupuheessa suhteessa mielenterveyden vaikeuksiin? 2.) Millaisissa suhteissa isyyden kategorioiden mukainen toimijuus rakentuu?

Tutkimuksen aineistona toimivat vapaaehtoisten osallistujien, eri lähtökohdista tulevien mielenterveyden vaikeuksia kokevien isien kanssa käydyt teemahaastattelut. Haastattelut toteutettiin marras-joulukuun 2024 aikana. Aineiston hankkimiseen sain apua Miessakit ry:ltä, joka toimii mieserityisten työmuotojen parissa tukien miesten psyykkistä hyvinvointia. Haastattelukutsua jaettiin Miessakit ry:n sosiaalisen median kanavissa sekä uutiskirjeessä. Haastatteluja oli yhteensä kahdeksan (8), joista seitsemän (7) toteutettiin etäyhteydellä ja yksi (1) kasvotusten. Haastatteluiden analyysiin hyödynsin kategoria-analyysia, suhteellisen toimijuuden käsitettä sekä isyyttä, miehiä ja mielenterveyttä koskevaa aiempaa tutkimusta.

Tutkimuksen tuloksena on kolme isyyden ja mielenterveyden suhteista rakentuvaa kategoriaa, jotka ovat: mielenterveyden vaikeuksien heikentämä isyys, mielenterveyden vaikeuksien vahvistama isyys ja mielenterveyden vaikeuksien oikeuttama, toisenlainen isyys. Ensimmäisessä kategoriassa mielenterveyden ongelmat rajoittavat isyyden toteuttamista, kun taas toisessa mielenterveyden vaikeudet vaikuttavat isyyteen jollakin tavalla vahvistavasti. Toisessa kategoriassa isyys toimii myös suojatekijänä ja voimavarana mielenterveyden vaikeuksia kokiessa. Kolmannessa kategoriassa mielenterveyden vaikeudet oikeuttavat normista poikkeavan isyyden, jossa lasten tulee sopeutua isän tilanteeseen tämän mielenterveyden vaikeuksien takia.

Tutkimuksen tuloksista ilmenee, kuinka isyyden mukainen toimijuus rakentuu moninaisissa suhteissa ja sidoksissa aikaan, paikkaan ja kulttuurillis-yhteiskunnallisiin tapoihin ja oletuksiin. Mielenterveyden vaikeudet voivat rajoittaa isyyttä, mutta samalla ne voivat tarjota mahdollisuuden neuvotella ja rakentaa isyyttä sekä vanhemmuutta uudelleen eri tavoin. Tulokset osoittavat, että isyyden ja mielenterveyden välinen suhde on moniulotteinen ja isien mielenterveyden tukeminen voi vaikuttaa merkittävästi perheen hyvinvointiin. Tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimusta isyydestä sekä siitä, millä tavoin mielenterveyspalvelut huomioivat todellisuudessa mieserityiset tarpeet ja kuinka näitä palveluita voidaan kehittää. Tutkimusta tarvitaan lisäksi pitkittäistutkimusten avulla siitä, miten isien mielenterveyteen panostaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä perheiden hyvinvointiin. Tärkeänä jatkotutkimusaiheena näen myös selvittää erilaisten kulttuureiden ja etnisten taustojen vaikutuksen isänä olemiseen ja isyyteen.

This thesis examines the fatherhood categories constructed in the discourse of fathers experiencing mental health difficulties and the ways in which agency, as aligned with these categories, is formed. The research questions addressed in this study are:

1.)How do fatherhood categories become meaningful in interview discourse in relation to mental health difficulties? 2.)In what kinds of relations is agency, as aligned with fatherhood categories, constructed?

The data for this study consists of thematic interviews conducted with volunteer participants—fathers from diverse backgrounds who experience mental health challenges. The interviews were carried out between November and December 2024. The recruitment of participants was supported by Miessakit ry, an organization that provides gender-specific support services aimed at promoting men’s psychological well-being. The interview invitation was disseminated through Miessakit ry’s social media channels and newsletter. In total, eight (8) interviews were conducted—seven (7) remotely and one (1) face-to-face. The analysis of the data employed category analysis, the concept of relational agency, and previous research on fatherhood, masculinity, and mental health.

The findings reveal three categories concerning the relationship between fatherhood and mental health: fatherhood impaired by mental health difficulties, fatherhood strengthened by mental health difficulties, and an alternative fatherhood justified by mental health difficulties. In the first category, mental health problems constrain the enactment of fatherhood. In the second, mental health difficulties are seen to reinforce certain aspects of fatherhood; here, fatherhood also emerges as a protective factor and a resource in the face of psychological challenges. In the third category, mental health issues justify a non-normative form of fatherhood in which children are expected to adapt to the father’s situation due to his mental health difficulties.

The results highlight how fatherhood-related agency is constructed through multifaceted relations, embedded in time, place, and cultural-societal practices and assumptions. While mental health difficulties can limit fatherhood, they can also open up possibilities for renegotiating and reconstructing fatherhood and parenthood in diverse ways. The findings demonstrate that the relationship between fatherhood and mental health is complex, and that supporting fathers’ mental health can have a significant impact on the well-being of the entire family.

Based on the findings, further research is needed on fatherhood, particularly concerning how mental health services currently address the gender-specific needs of men and how such services can be further developed. Longitudinal research is also necessary to examine how investing in fathers’ mental health affects family well-being in the long term. Additionally, it is important to explore how different cultural and ethnic backgrounds influence the experience and perception of fatherhood.