Generalized Anxiety Among Finnish Adolescents : Assessment, correlates, and associations with social anxiety
Kajastus, Kati (2025)
Tampere University
2025
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Psychology and Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3894-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3894-7
Tiivistelmä
Nuorten yleistyneen ahdistuneisuuden (YA) oireet ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti viime vuosina, ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (YAH) on tullut yhä keskeisempi nuorten mielenterveyden ongelma. Sen tunnusmerkki on liiallinen ja hallitsemattomissa oleva murehtiminen, joka voi vaikuttaa monella tavalla arjen elämään, kuten sosiaalisiin suhteisiin, akateemiseen suoriutumiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. YAH:n lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko on toinen pitkäkestoinen ja sitkeä häiriö, joka voi vaikuttaa merkittävästi useisiin nuoren elämän osa-alueisiin.
YA:en liittyvien tekijöiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää tulevien hoitojen ja tutkimusten kannalta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että YAH ja YA-oireet vähentävät nuorten tyytyväisyyttä elämään ja heikentävät olennaisesti toimintakykyä useilla elämän osa-alueilla. Tutkimus nuorten YA:n tunnistamisesta, korrelaateista ja suhteesta sosiaaliseen ahdistuneisuuteen (SA) on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ahdistuneisuusoireiden ilmenemistä 14−20-vuotiaiden suomalaisnuorten arjessa. Tutkimuksessa arvioitiin The 7-item Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7) -mittarin psykometrisiä ominaisuuksia nuorilla ja tutkittiin koulunkäyntiin ja elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä YA:en. Lisäksi tarkasteltiin YA:n ja SA:n samanaikaista esiintymistä.
Tutkimuksen aineistot perustuivat vuosien 2015 ja 2021 Kouluterveyskyselyihin. Kyseessä on nuorten omiin kokemuksiin perustuva valtakunnallinen survey-tiedonkeruu, joka toteutetaan oppituntien aikana sähköisesti tai paperilomakkein. Kyselyyn osallistuivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien, lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien ja ammattikoulujen 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa käytettyjen aineistojen koko vaihteli välillä 37 905−131 370. Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysia GAD-7-mittarin validoimiseksi nuorilla sekä eksploratiivista faktorianalyysia ja logistisia regressiomalleja YA:en ja SA:en liittyvien tekijöiden tunnistamiseksi.
Tämä oli ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin alun perin aikuisille kehitetyn GAD-7-mittarin psykometrisiä ominaisuuksia yksinomaan nuorista koostuvassa aineistossa. Tulosten mukaan GAD-7:llä oli hyvä reliabiliteetti ja yksiulotteinen rakenne myös nuorista koostuvassa aineistossa. Sen yhteydet masennusoireita ja sosiaalisen pelon oireita mittaaviin mittareihin olivat johdonmukaisia mitattujen ilmiöiden suhteen. Siten johtopäätöksenä oli, että nuorten YA:n mittaamisessa ja tunnistamisessa GAD-7 voi olla validi ja realiaabeli arviointiväline.
Tulokset osoittivat myös, että nuorilla sekä YA että SA olivat yhteydessä opiskeluvaikeuksiin. Nuoret, joilla oli YA, raportoivat huomattavasti todennäköisemmin akateemisia tai sosiaalisia vaikeuksia koulussa kuin oireettomat nuoret. Yhteys ahdistuneisuusoireiden ja ihmissuhdevaikeuksien välillä oli vahvempi, kun nuorella esiintyi yhtä aikaa sekä YA- että SA-oireita, ja ihmissuhdevaikeuksien veto oli tuolloin viisinkertainen verrattuna oireettomiin nuoriin. Sitä vastoin akateemisia vaikeuksia raportoivat todennäköisimmin ne nuoret, joilla oli YA-oireita, riippumatta siitä, oliko heillä samanaikaisia SA-oireita. YA oli myös vahvasti yhteydessä liialliseen internetin käyttöön ja lyhyeen yöunen kestoon riippumatta siitä, oliko nuorilla yhtäaikaisia SA- tai masennusoireita. SA puolestaan oli nuorilla yhteydessä liialliseen internetin käyttöön ja intensiivisen liikunnan puutteeseen riippumatta siitä, oliko heillä samanaikaisia YA- tai masennusoireita.
Tutkimuksen tulokset korostavat, että nuoruusiän YA on yhteydessä useisiin haittoihin ja tekijöihin riippumatta muiden häiriöiden samanaikaisista oireista. YA:n ja tiettyjen elämäntapatekijöiden sekä opiskeluvaikeuksien väliset johdonmukaiset yhteydet vahvistavat käsitystä, jonka mukaan YAH on erillinen häiriö, vaikka sillä on jaettuja piirteitä muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa. Tulokset korostavat myös nuorten YA:n varhaisen tunnistamisen ja interventioiden tärkeyttä erityisesti kouluympäristössä, jossa liiallinen murehtiminen liittyy usein opiskeluvaikeuksiin. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä interventioissa ja poliittisissa suosituksissa on otettava huomioon myös ahdistuneisuusoireiden ja keskeisten elämäntapatekijöiden, kuten liiallisen internetin käytön, väliset selkeät yhteydet.
YA:en liittyvien tekijöiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää tulevien hoitojen ja tutkimusten kannalta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että YAH ja YA-oireet vähentävät nuorten tyytyväisyyttä elämään ja heikentävät olennaisesti toimintakykyä useilla elämän osa-alueilla. Tutkimus nuorten YA:n tunnistamisesta, korrelaateista ja suhteesta sosiaaliseen ahdistuneisuuteen (SA) on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ahdistuneisuusoireiden ilmenemistä 14−20-vuotiaiden suomalaisnuorten arjessa. Tutkimuksessa arvioitiin The 7-item Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7) -mittarin psykometrisiä ominaisuuksia nuorilla ja tutkittiin koulunkäyntiin ja elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä YA:en. Lisäksi tarkasteltiin YA:n ja SA:n samanaikaista esiintymistä.
Tutkimuksen aineistot perustuivat vuosien 2015 ja 2021 Kouluterveyskyselyihin. Kyseessä on nuorten omiin kokemuksiin perustuva valtakunnallinen survey-tiedonkeruu, joka toteutetaan oppituntien aikana sähköisesti tai paperilomakkein. Kyselyyn osallistuivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien, lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien ja ammattikoulujen 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa käytettyjen aineistojen koko vaihteli välillä 37 905−131 370. Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysia GAD-7-mittarin validoimiseksi nuorilla sekä eksploratiivista faktorianalyysia ja logistisia regressiomalleja YA:en ja SA:en liittyvien tekijöiden tunnistamiseksi.
Tämä oli ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin alun perin aikuisille kehitetyn GAD-7-mittarin psykometrisiä ominaisuuksia yksinomaan nuorista koostuvassa aineistossa. Tulosten mukaan GAD-7:llä oli hyvä reliabiliteetti ja yksiulotteinen rakenne myös nuorista koostuvassa aineistossa. Sen yhteydet masennusoireita ja sosiaalisen pelon oireita mittaaviin mittareihin olivat johdonmukaisia mitattujen ilmiöiden suhteen. Siten johtopäätöksenä oli, että nuorten YA:n mittaamisessa ja tunnistamisessa GAD-7 voi olla validi ja realiaabeli arviointiväline.
Tulokset osoittivat myös, että nuorilla sekä YA että SA olivat yhteydessä opiskeluvaikeuksiin. Nuoret, joilla oli YA, raportoivat huomattavasti todennäköisemmin akateemisia tai sosiaalisia vaikeuksia koulussa kuin oireettomat nuoret. Yhteys ahdistuneisuusoireiden ja ihmissuhdevaikeuksien välillä oli vahvempi, kun nuorella esiintyi yhtä aikaa sekä YA- että SA-oireita, ja ihmissuhdevaikeuksien veto oli tuolloin viisinkertainen verrattuna oireettomiin nuoriin. Sitä vastoin akateemisia vaikeuksia raportoivat todennäköisimmin ne nuoret, joilla oli YA-oireita, riippumatta siitä, oliko heillä samanaikaisia SA-oireita. YA oli myös vahvasti yhteydessä liialliseen internetin käyttöön ja lyhyeen yöunen kestoon riippumatta siitä, oliko nuorilla yhtäaikaisia SA- tai masennusoireita. SA puolestaan oli nuorilla yhteydessä liialliseen internetin käyttöön ja intensiivisen liikunnan puutteeseen riippumatta siitä, oliko heillä samanaikaisia YA- tai masennusoireita.
Tutkimuksen tulokset korostavat, että nuoruusiän YA on yhteydessä useisiin haittoihin ja tekijöihin riippumatta muiden häiriöiden samanaikaisista oireista. YA:n ja tiettyjen elämäntapatekijöiden sekä opiskeluvaikeuksien väliset johdonmukaiset yhteydet vahvistavat käsitystä, jonka mukaan YAH on erillinen häiriö, vaikka sillä on jaettuja piirteitä muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa. Tulokset korostavat myös nuorten YA:n varhaisen tunnistamisen ja interventioiden tärkeyttä erityisesti kouluympäristössä, jossa liiallinen murehtiminen liittyy usein opiskeluvaikeuksiin. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä interventioissa ja poliittisissa suosituksissa on otettava huomioon myös ahdistuneisuusoireiden ja keskeisten elämäntapatekijöiden, kuten liiallisen internetin käytön, väliset selkeät yhteydet.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5272]