HR-ammattilaisten käsitykset intuition roolista rekrytoinneissa

Abstract

Poliittiset päättäjät ovat huolestuneet viime aikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa rekrytoinneissa käytettävien tekoälyohjelmistojen läpinäkyvyydestä. Huolenaiheena on, että ihmisten työurien suuntaa määrittäviä päätöksiä tehdään jatkossa sellaisten tietojen pohjalta, jotka syntyvät tiedostamattomien prosessien seurauksena. Tutkimustiedon valossa rekrytoinneissa hyödynnetään kuitenkin jo nyt huomattavan paljon tiedostamattomien prosessien seurauksena syntyvää tietoa - nimittäin HR-ammattilaisten intuitioita. Intuitiot ovat tunnepitoisesti latautuneita arvioita, jotka syntyvät nopeista, tiedostamattomista ja kokonaisvaltaisista mielleyhtymistä. Vaikka julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan tekoälyohjelmistojen läpinäkyvyyttä, vähintäänkin yhtä tärkeää olisi ymmärtää HR-ammattilaisten intuitioita ja niiden rooleja rekrytoinneissa. Vain näin rekrytoinneista voidaan tehdä aidosti läpinäkyvämpiä. Tutkielman tavoitteena on täydentää tutkimusaiheeseen liittyvän tieteellisen keskustelun pohjalta paikannettua tutkimusaukkoa, etsiä uusia teoreettisia näkökulmia tutkimusaiheeseen sekä parantaa ymmärrystä siitä, miten intuitioon pohjautuvaa tietoa hyödynnetään osana rekrytointeja. Tutkielmassa tarkastelenkin sitä, millaisia käsityksiä HR-ammattilaisilla on intuition roolista rekrytoinneissa. Keräsin tutkimusaineiston helmikuussa 2025 haastattelemalla puolistrukturoiduilla tutkimushaastatteluilla rekrytointeihin osallistuvia HR-ammattilaisia (N = 11). Valitsin haastateltavat harkinnanvaraisesti hyödyntäen teoreettista otantaa. Haastateltavien lukumäärä perustui aineiston saturaation saavuttamiseen. Analysoin aineistoin induktiivisesti Atlas.ti-ohjelmassa noudattaen jatkuvan vertailun menetelmään sekä grounded theory -metodologiaan liittyviä periaatteita. Aineiston koodaus koostui kolmesta eri vaiheesta: avoimesta koodauksesta, aksiaalisesta koodauksesta sekä selektiivisestä koodauksesta. Analyysin lopputuloksena tunnistin neljä eri ulottuvuutta, jotka kuvastivat HR-ammattilaisten käsityksiä intuition eri rooleista rekrytoinneissa. Tunnistamani roolit olivat intuitio arviointivälineenä, intuitio visiointikykynä, intuitio tehokkuuden lisääjänä sekä intuitio objektiivisuuden herättäjänä. Intuitioiden avulla arvioitiin työnhakijoiden ominaisuuksia ja motivaatiota sekä tiedon luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä. Intuition rooli visiointikykynä puolestaan rakentui tulevaisuuden ennakoimisesta, odotusten lataamisesta sekä potentiaalin näkemisestä. Tehokkuuden lisäämiseen liittyvä rooli näyttäytyi ajankäytön tehostamisena ja kognitiivisen kuormituksen vähentämisenä intuition avulla. HR-ammattilaiset kuvailivat hieman yllättäen myös tilanteita, joissa intuitio ohjasi rekrytointeja objektiivisempaan ja analyyttisempään suuntaan, vaikka tyypillisesti intuitiota saatetaan pitää rationaalisuuden ja objektiivisuuden vastakohtana. Tulokset osoittavat, että intuitioilla on useita eri rooleja rekrytoinnissa ja että HR-ammattilaiset hyödyntävät sitä monikäyttöisenä työvälineenä. Asiantuntijuuteen perustuvaa intuitiota käytetään kognitiivisen kuormituksen säätelyyn ja ajattelun tehostamiseen. Intuition rooli tehokkuuden lisääjänä voi kuitenkin olla ongelmallinen, jos se perustuu pelkästään työvaiheiden ohittamiseen. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että intuitio ja sen nopeus liittyvät vahvasti säännönmukaisuuksien tunnistamiseen. Havainnot intuition arvioivasta roolista puolestaan vahvistavat käsitystä siitä, että intuitiota käytetään erityisesti työnhakijoiden hankalasti mitattavissa olevien ominaisuuksien arvioimiseen. HR-ammattilaisten erilainen suhtautuminen arviointien ja päätöksien tekemiseen intuition avulla näyttäytyi tutkimuksessa jännitteiseltä tai jopa ristiriitaiselta. Lopuksi pohdin tutkimukseen liittyviä rajoitteita ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.