Psykologisten perustarpeiden tuunaamisella motivaatiota työhön: Haastattelututkimus motivaation omahallinnan keinoista

Abstract

Autonomista motivaatiota kokevat työntekijät ovat keskimäärin tehokkaampia, säntillisempiä ja paremmin voivia kuin kontrolloitua motivaatiota kokevat työntekijät. Itsemääräämisteorian mukaan autonomisen motivaation peruspilarit ovat psykologisten perustarpeiden eli autonomian, kykenevyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttyminen. Ympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksia psykologisiin perustarpeisiin on tutkittu paljon, mutta vähemmälle on jäänyt tutkimus siitä, miten ihminen voi itse vaikuttaa psykologisiin perustarpeisiinsa eli tuunata niitä. Psykologisten perustarpeiden tuunaaminen on aktiivista psykologisiin perustarpeisiin vaikuttamista esimerkiksi itsesäätelykeinojen avulla. Tätä voidaan hyödyntää motivaation sisäistämisessä, kun pyritään muokkaamaan kontrolloidusta motivaatiosta autonomista. Perustarpeiden tuunaaminen voidaan jakaa kognitiivisin (esim. tilanteen uudelleentulkinta) ja behavioraalisiin (esim. työn sisällön muokkaaminen) keinoihin.

Aiheesta on tehty toistaiseksi vain vähän interventiotutkimuksia tai tutkimukset ovat määrällisiä. Tässä tutkielmassa tutkin motivaation omahallintaa koskevaan koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden kuvauksia omahallinnan keinojen vaikutuksista heidän psykologisiin perustarpeisiinsa. Tutkimuskysymykseni ovat: ”Miten työntekijät kuvaavat psykologisten perustarpeiden täyttymisen ja estymisen kokemuksiaan työssä?” ja ”Millaisia motivaation omahallinnan keinoja koulutukseen osallistuneet työntekijät kuvailevat käyttäneensä ja mihin psykologisiin perustarpeisiin he kuvaavat niiden vaikuttaneen?”

Aineistona käytän vuonna 2020 kerättyä haastatteluaineistoa, joka on kerätty OmassaJohdossa -koulutukseen osallistuneiden osaotoksesta. 12 viikkoa kestäneessä koulutuksessa opetettiin ymmärtämään omia psykologisia perustarpeita ja motivaatiota sekä itsemääräämisteoriaan perustuvia motivaation omahallinnan keinoja. Osallistujia haastateltiin kolmessa eri aikapisteessä. Analysoin ensimmäisen ja viimeisen haastattelun haastatteluaineistoja, jotka pidettiin viikoilla 1 ja 15. Analyysimenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Haastateltavat kuvailivat autonomian tarvetta omistajuuden ja vapaaehtoisuuden kokemuksina. Kykenevyyden tarvetta kuvailtiin tehtävän haastavuuden, oman osaamisen, työssä onnistumisen ja oppimisen kokemuksina, ja yhteenkuuluvuuden tarvetta koskevissa kuvailuissa esiintyi yhteyden kokemus sekä tuen ja kannustuksen tärkeys. Eniten perustarpeiden täyttymisen kuvauksia oli tuen ja kannustuksen tärkeydessä sekä vapaaehtoisuuden kokemuksessa. Estymisen kuvauksia oli eniten omistajuuden, työssä onnistumisen sekä oman osaamisen kokemuksissa. Jokaisesta perustarpeesta oli kuvailuja hyvin tasainen määrä. Tarpeiden täyttymisen kuvailuja oli selvästi enemmän kuin estymisen kuvailuja. Tarpeiden täyttymys oli yhteydessä autonomiseen motivaatioon ja estyminen kontrolloituun motivaatioon.

Haastateltavat kuvailivat käyttäneensä 26 erilaista motivaation omahallinnan keinoa. Kognitiivisilla keinoilla vaikutettiin eniten autonomian tarpeeseen. Yksittäisistä keinoista useimmiten mainittiin Pohdi aiempia onnistumisia tai omia vahvuuksia, joka yhdistettiin kykenevyyden tarpeeseen sekä Tunnista työn merkityksellisyys, joka yhdistettiin autonomian ja yhteenkuuluvuuden tarpeisiin. Behavioraalisilla keinoilla vaikutettiin eniten kykenevyyden tarpeeseen. Yksittäisistä keinoista useimmiten mainittiin Ponnistele täysillä¸ joka yhdistettiin kykenevyyden tarpeeseen. Yhtäkään keinoa ei yhdistetty kaikkiin psykologisiin perustarpeisiin. Jokainen haastateltava kuvasi hyötyneensä vähintään yhdestä keinosta.

Analyysini tulokset olivat hyvin linjassa jo aiemman tutkimustiedon kanssa. Motivaation omahallinnan keinot nähtiin tämän aineiston perusteella kannattaviksi ja toimiviksi oman motivaation hallintaan.