Turvaton naistenvessa?: Moraalipaniikki translain lähetekeskustelussa

Abstract

Suomen laki juridisen sukupuolen vahvistamisesta, eli niin kutsuttu translaki astui voimaan vuonna 2023. Lakimuutos voimisti valmisteluaikanaan kansalaisliikehdintää, mediauutisointia sekä poliittista keskustelua sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida, millä tavoin transsukupuolisuudesta keskustellaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan eduskunnan translain lähetekeskustelussa. Tutkielman keskeinen tutkimuskysymys on, miten moraalipaniikkia tuotetaan diskursiivisesti kyseisessä keskustelussa.

Tutkielman aineistona toimi eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 103/2022, tarkempana asiakohtana laki juridisen sukupuolen vahvistamisesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimi Stanley Cohenin moraalipaniikin teoria sekä sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä hyödynsin diskurssianalyysiä, ja analyysin voidaan nähdä myötäilevän diskurssianalyysin kriittistä suuntausta.

Translain lähetekeskustelussa esiintyi useita erilaisia diskursseja, jotka jakautuivat kahteen kattodiskurssiin: yksilöön ja yhteiskuntaan meneviin diskursseihin. Yksilöön menevät diskurssit keskittyivät lain vaikutuksiin yksittäisten henkilöiden osalta. Yhteiskuntaan menevät diskurssit puolestaan käsittelivät yksilöä laajempia kokonaisuuksia, kuten yhteiskunnan moraaleja ja sosiaalista järjestystä. Yksilöön meneviksi diskursseiksi analyysin perusteella muodostui luonnollisuuden ja sairauden diskurssi. Yhteiskuntaan meneviksi diskursseiksi muodostui turvallisuuden, uskonnollisuuden ja tasa-arvon diskurssi. Tasa-arvon diskurssissa esiteltiin sekä lakimuutosta vastustavia että sitä kannattavia puheenvuoroja, sillä tasa-arvon diskurssissa pyrittiin vetoamaan tasa-arvon periaatteeseen molempien osapuolien taholta. Lähetekeskustelun diskursseissa esiintyi moraalipaniikin ominaiset piirteet huoli, vihamielisyys, yhteisymmärrys ja suhteettomuus. Vaihtelevuuden piirre ei näyttäytynyt keskustelun sisällä selkeästi.

Tutkielman johtopäätöksinä voi todeta, että translain tapaus osoittaa moraalipaniikin merkkejä, muttei vastaa täydellisesti Cohenin moraalista paniikkia. Sen sijaan selkeää oli, että lähetekeskustelussa tuotettiin yhteiskunnallista pelkoa diskursiivisesti. Kansanvihollista, eli yhteiskuntaa uhkaavaa ryhmää tai ilmiötä ei nimetty suoraan, tai uhkana näyttäytyi useampi ihmisryhmä samaan aikaan. Translain tapaus vaatisi pidempiaikaista seuraamista, jotta moraalipaniikin kaikkien ominaispiirteiden toteutuminen tai vastaavasti poissaolo olisi mahdollista todeta. Mediauutisoinnin tutkinta yhdessä poliittisen puheen tarkastelun kanssa antaisi mahdollisesti kokonaisvaltaisemman kuvan ilmiöstä ja vastaisi paremmin kysymykseen, onko translain tapauksessa kyse Cohenin teorian mukaisesta moraalipaniikista.