Totta vai kuvitelmaa? : Diskurssianalyysi seksismin rakentumisesta todeksi naisvaltaisen alan opiskelijoiden puheessa
Haaraniemi, Aino (2025)
Haaraniemi, Aino
2025
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504063345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504063345
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten seksismin kokemuksista kerrotaan. Tutkielmassa selvitetään, miten seksismi rakentuu kerronnassa todelliseksi ja miten tulkintaan tapahtumista seksisminä otetaan kielellisesti etäisyyttä. Tutkimuksen avulla tehdään näkyväksi niitä kulttuurisia normeja, jotka luovat rajoja seksismistä kertomiselle.
Tutkimuksen aineistona on litteroitu haastatteluaineisto, joka koostuu 11 korkeakoulussa opiskelevan naisen yksilöhaastattelusta. Haastattelut on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa SITEs-tutkimushanketta.
Teoreettisesti tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuuden kielellisestä rakentumisesta. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä on diskursiivinen psykologia, jonka työkalujen avulla analysoidaan kielenkäytön retorisia piirteitä. Analyysissä hyödynnetään faktuaalistamisstrategian ja etäisyydenottostrategian käsitteitä. Käsiteiden avulla tarkastellaan, miten tulkintaa tapahtumista seksisminä vahvistetaan ja heikennetään.
Tutkimuksessa tunnistetaan seitsemän seksismiä faktuaalistavaa strategiaa: käsitteen nimeämisen strategia, vertaamisen strategia, ulkopuolisiin tahoihin vetoamisen strategia, määrällistämisen strategia, toiminnan haitallisuuteen vetoamisen strategia, tekijän vastuun korostamisen strategia ja henkilökohtaisten intressien poissulkemisen strategia. Lisäksi tutkimuksessa tunnistetaan neljä seksismin faktuaalisuuteen etäisyyttä ottavaa strategiaa: nimeämisen välttämisen strategia, epävarmana esittämisen strategia, vakavuuden vähättelyn strategia ja neutraalin tarkastelijan strategia. Eri strategiat limittyvät aineistossa vahvasti keskenään. Strategioiden välillä tasapainoilemalla haastateltavat ylläpitävät kuvaa itsestään luotettavina kertojina ja vastuullisina yhteiskunnallisina toimijoina.
Tutkimus tekee näkyväksi seksismin kokemuksista kertomisen haastavuutta. Tutkimuksen perusteella tapahtumien määrittäminen seksismiksi edellyttää retorista taitavuutta ja runsaita perusteluja jopa silloin, kun seksismi on ennalta tiedossa oleva keskustelun aihe. Tulokset on hyvä ottaa huomioon seksismin kokemuksia selvitettäessä.
Tutkimuksen aineistona on litteroitu haastatteluaineisto, joka koostuu 11 korkeakoulussa opiskelevan naisen yksilöhaastattelusta. Haastattelut on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa SITEs-tutkimushanketta.
Teoreettisesti tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen todellisuuden kielellisestä rakentumisesta. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä on diskursiivinen psykologia, jonka työkalujen avulla analysoidaan kielenkäytön retorisia piirteitä. Analyysissä hyödynnetään faktuaalistamisstrategian ja etäisyydenottostrategian käsitteitä. Käsiteiden avulla tarkastellaan, miten tulkintaa tapahtumista seksisminä vahvistetaan ja heikennetään.
Tutkimuksessa tunnistetaan seitsemän seksismiä faktuaalistavaa strategiaa: käsitteen nimeämisen strategia, vertaamisen strategia, ulkopuolisiin tahoihin vetoamisen strategia, määrällistämisen strategia, toiminnan haitallisuuteen vetoamisen strategia, tekijän vastuun korostamisen strategia ja henkilökohtaisten intressien poissulkemisen strategia. Lisäksi tutkimuksessa tunnistetaan neljä seksismin faktuaalisuuteen etäisyyttä ottavaa strategiaa: nimeämisen välttämisen strategia, epävarmana esittämisen strategia, vakavuuden vähättelyn strategia ja neutraalin tarkastelijan strategia. Eri strategiat limittyvät aineistossa vahvasti keskenään. Strategioiden välillä tasapainoilemalla haastateltavat ylläpitävät kuvaa itsestään luotettavina kertojina ja vastuullisina yhteiskunnallisina toimijoina.
Tutkimus tekee näkyväksi seksismin kokemuksista kertomisen haastavuutta. Tutkimuksen perusteella tapahtumien määrittäminen seksismiksi edellyttää retorista taitavuutta ja runsaita perusteluja jopa silloin, kun seksismi on ennalta tiedossa oleva keskustelun aihe. Tulokset on hyvä ottaa huomioon seksismin kokemuksia selvitettäessä.
