Perintö- ja lahjaverotus oikeudenmukaisuusnäkemysten ilmentäjänä: Diskurssianalyysi eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta

Abstract

Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen on ollut Suomessa 2000-luvulla esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan poliittista keskustelua perintö- ja lahjaverotuksesta luopumisesta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa käydään läpi aiheen kannalta olennaiset oikeudenmukaisuusteoriat, erityisesti utilitarismi ja rawlsilaisuus, sekä näistä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teorioista eroava Nozickin käsitys oikeudenmukaisuudesta. Tutkielmassa tutustutaan perintö- ja lahjaverotuksen kokonaisuuteen sekä perintö- ja lahjaverolle vaihtoehtoisena pidetyn luovutusvoittoverotuksen pääpiirteisiin. Tutkielmassa tarkastellaan eduskunnan täysistunnon pöytäkirjaa ”Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen” 11.10.2018 kello 16.03–18.42. Tarkoituksena on vastata diskurssianalyysin keinoin tutkimuskysymykseen siitä, millaisilla argumenteilla kansanedustajat perustelevat näkemyksiään perintö- ja lahjaverotuksesta. Tarkastelen näitä argumentteja oikeudenmukaisuusteorioiden kautta. Aineistosta nousee esille taloudendiskurssi, joka korostaa ensisijaisesti talouden toimintaa ja kasvua. Talousdiskurssin aladiskursseja ovat vapaamman markkinatalouden diskurssi ja kehityksen seuraamisen diskurssi. Näiden lisäksi aineistosta muodostuu kaksi erillistä diskurssia, jotka ovat varallisuuseroihin keskittyvä diskurssi ja ansaitun omaisuuden diskurssi. Vapaamman markkinatalouden diskurssissa keskitytään tarkastelemaan perintö- ja lahjaverotuksen kielteisiä vaikutuksia vapaiden markkinoiden toimintaan erityisesti yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Kehityksen seuraamisen diskurssissa argumentteina perintö- ja lahjaverotuksen poistamiselle toimii muiden maiden päätökset poistaa tämä veromuoto sekä Suomessa aiemmin tehdyt päätökset perintö- ja lahjaveron keventämisestä. Vapaamman markkinatalouden sekä kehityksen seuraamisen diskursseissa voitiin havaita utilitarismiin liittyviä periaatteita suuren kokonaishyödyn tavoittelusta. Diskurssien oikeudenmukaisuuskäsityksen voidaan myös nähdä liittyvän osittain Nozickin ajatuksiin vapaasti toimivasta valtiosta ja markkinataloudesta. Varallisuuseroihin keskittyvässä diskurssissa korostetaan, että perintö- ja lahjaverotuksen varallisuuseroja kaventava vaikutus on yhteiskunnallisesti merkittävä. Varallisuuseroihin keskittyvässä diskurssissa voidaan havaita viitteitä rawlsilaisesta oikeudenmukaisuusnäkemyksestä, eli siitä, että varallisuuden tulisi jakautua tasaisesti oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Diskurssissa myös vanhempien sosioekonomisen aseman periytyminen nähdään epäoikeudenmukaisena. Ansaitun omaisuuden diskurssissa perintö- ja lahjaverotus nähdään epäoikeudenmukaisena, sillä sen nähdään puuttuvan yksilön ja perheiden yksityisiin asioihin. Diskurssissa perinnönjättäjän tulee saada päättää elämänsä aikana ansaitsemansa varallisuuden siirtymisestä kokonaisuudessaan. Diskurssissa yksilön näkökulman sekä vapaan omistusoikeuden korostaminen voidaan liittää osin Nozickin ajatuksiin sekä myös uusliberalistiseen ideologiaan. Analyysin perusteella on mahdollista tarkastella, millaiset argumentit nähdään aiheen kannalta merkityksellisinä. Oikeudenmukaisuusteoriat tarjoavat analyysiin välineen analysoida poliittista keskustelua syvemmin. Analyysi osoitti, että poliittisessa keskustelussa vedotaan laajasti erilaisiin oikeudenmukaisuuskäsityksiin. Näiden ilmi tulleiden oikeudenmukaisuuskäsitysten avulla voidaan laajemmin pohtia sitä, millaiseksi verotusjärjestelmää halutaan muokata, ja kenen etua pyritään poliittisilla päätöksillä edistämään.