Supertähtiä ja ensimmäisiä naisia : feministinen diskurssianalyysi naisjohtajien representaatioista
Komppa, Elli (2025)
Komppa, Elli
2025
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504033256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504033256
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan politiikan korkea-arvoisissa asemissa toimiville naispuolisille johtajille luotuja representaatioita ja identiteettejä. Naiset ovat kansainvälisesti merkittävän aliedustettuina politiikassa parlamenteissa, mutta erityisesti johtotason tehtävissä. Naispuoliset johtajat kohtaavat politiikassa lukemattomia rakenteellisia, asenteellisia ja kulttuurillisia esteitä ja hidasteita. Naispuolisten poliittisten johtajien tutkiminen on tärkeää tällaisten esteiden osoittamiseksi ja hävittämiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista representaatiota tutkimushenkilöiksi valituista Sanna Marinista, Ursula von der Leyenista ja Kamala Harrisista rakennetaan heistä kertovissa henkilökuvauksissa. Tavoitteena on lisäksi tutkia, miten tätä tehdään sekä arvioida, mitä merkitystä sillä on politiikalle ja yhteiskunnalle. Tutkimus keskittyy analysoimaan naisjohtajista luotua kuvaa länsimaiden kontekstissa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan feministisistä teorioista postmodernin feminismin suuntaus. Postmoderni feminismi on luonteeltaan kriittinen ja pyrkii dekonstruktion hengessä osoittamaan naiseuden määrittelyn ja representaatioiden ilmentämää vallankäyttöä. Tutkimuksen menetelmänä toimii diskurssianalyysi, jota käytetään työssä feministiselle teorialle tyypillisen feminiini-maskuliini-jaottelun mukaisten diskurssien tutkimiseen aineistosta. Tutkimusaineistosta, eli johtajien henkilökuvista, löydettävien diskurssien pohjalta arvioidaan naisjohtajille luotuja representaatioita ja identiteettejä.
Naisjohtajien aineistoista on havaittavissa niin maskuliinista kuin feminiinistä diskurssia. Kaikkien tutkimushenkilöiden aineistoja yhdistävä löydös on kuitenkin feminiininen diskurssi ja naiseuden korostaminen. Naispuoliset johtajat esitellään sukupuolensa kautta feminiinistä diskurssia voimakkaasti henkilökuvissa korostaen. Naispuolisten johtajien sukupuolen korostamisella voidaan yleisesti nähdä olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tasa-arvoon ja politiikkaan. Kriittisen postmodernin feminismin silmin tutkimustulos on kuitenkin ensisijaisesti ongelmallinen. Sukupuolen korostaminen ylläpitää vastakkainasettelua nais- ja miespuolisten johtajien välillä sekä altistaa naispuoliset johtajat epäolennaiselle, sukupuoleen perustuvalle kritiikille.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan feministisistä teorioista postmodernin feminismin suuntaus. Postmoderni feminismi on luonteeltaan kriittinen ja pyrkii dekonstruktion hengessä osoittamaan naiseuden määrittelyn ja representaatioiden ilmentämää vallankäyttöä. Tutkimuksen menetelmänä toimii diskurssianalyysi, jota käytetään työssä feministiselle teorialle tyypillisen feminiini-maskuliini-jaottelun mukaisten diskurssien tutkimiseen aineistosta. Tutkimusaineistosta, eli johtajien henkilökuvista, löydettävien diskurssien pohjalta arvioidaan naisjohtajille luotuja representaatioita ja identiteettejä.
Naisjohtajien aineistoista on havaittavissa niin maskuliinista kuin feminiinistä diskurssia. Kaikkien tutkimushenkilöiden aineistoja yhdistävä löydös on kuitenkin feminiininen diskurssi ja naiseuden korostaminen. Naispuoliset johtajat esitellään sukupuolensa kautta feminiinistä diskurssia voimakkaasti henkilökuvissa korostaen. Naispuolisten johtajien sukupuolen korostamisella voidaan yleisesti nähdä olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tasa-arvoon ja politiikkaan. Kriittisen postmodernin feminismin silmin tutkimustulos on kuitenkin ensisijaisesti ongelmallinen. Sukupuolen korostaminen ylläpitää vastakkainasettelua nais- ja miespuolisten johtajien välillä sekä altistaa naispuoliset johtajat epäolennaiselle, sukupuoleen perustuvalle kritiikille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]