Terveydenhuollon henkilökunnan kokemuksia poikkeusolojen johtamisesta COVID-19-pandemian aikana
Haavisto, Ira (2025)
2025
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504023222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504023222
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia alkoi Kiinassa joulukuussa 2019 ja levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi kriisiksi. Pandemia muutti työelämää, korosti kriisijohtamisen ja avoimen viestinnän merkitystä sekä vaati organisaatioilta nopeaa sopeutumista ja yhteistyötä. Suomen valtioneuvosto julisti poikkeusolot maaliskuussa 2020 ja otti käyttöön valmiuslain terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Terveydenhuollon henkilökunta, erityisesti suoraan COVID-19-pandemian ehkäisyssä tai hoidossa toimivat työntekijät ja esihenkilöt, kohtasivat ennennäkemättömän työkuorman ja resurssipulan, mikä teki johtamisesta entistä vaativampaa.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan kokemuksia COVID-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen johtamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa poikkeusolojen johtamisesta ja niihin varautumisesta, jotta johtamista voidaan tulevaisuudessa kehittää paremmin poikkeusoloihin sopeutuvaksi. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisena terveydenhuollon henkilökunta koki päivittäisen johtamisen poikkeusolojen aikana? Tutkimus sijoittui kahteen sairaalaan ja perustui niiden henkilöstön kokemuksiin pandemian haasteista. Aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimusprojektia vuosina 2020 ja 2021. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Päivittäinen johtaminen COVID-19-pandemian aikana kuvautui henkilökunnan kokemina puutteina johtamisen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä, esihenkilöiden huonona saavutettavuutena, haasteina esihenkilötyön toteutumisessa ja työilmapiirin vaihtelussa. Päivittäinen johtaminen koettiin myös merkityksellisenä, ja henkilökunta koki tulleensa arvostetuksi omassa työssään ja saavansa tukea esihenkilöltään.
Poikkeusolojen johtaminen vaatii selkeää viestintää, kykyä olla henkilökunnan tukena ja joustavuutta muuttuvissa tilanteissa. Terveydenhuollon organisaatioissa tulee kehittää kriisijohtamisen valmiuksia ja henkilöstön tukemiseen liittyviä käytäntöjä.
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan kokemuksia COVID-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen johtamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa poikkeusolojen johtamisesta ja niihin varautumisesta, jotta johtamista voidaan tulevaisuudessa kehittää paremmin poikkeusoloihin sopeutuvaksi. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisena terveydenhuollon henkilökunta koki päivittäisen johtamisen poikkeusolojen aikana? Tutkimus sijoittui kahteen sairaalaan ja perustui niiden henkilöstön kokemuksiin pandemian haasteista. Aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimusprojektia vuosina 2020 ja 2021. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Päivittäinen johtaminen COVID-19-pandemian aikana kuvautui henkilökunnan kokemina puutteina johtamisen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä, esihenkilöiden huonona saavutettavuutena, haasteina esihenkilötyön toteutumisessa ja työilmapiirin vaihtelussa. Päivittäinen johtaminen koettiin myös merkityksellisenä, ja henkilökunta koki tulleensa arvostetuksi omassa työssään ja saavansa tukea esihenkilöltään.
Poikkeusolojen johtaminen vaatii selkeää viestintää, kykyä olla henkilökunnan tukena ja joustavuutta muuttuvissa tilanteissa. Terveydenhuollon organisaatioissa tulee kehittää kriisijohtamisen valmiuksia ja henkilöstön tukemiseen liittyviä käytäntöjä.