Naiskuva 2020-luvulla julkaistuissa suomalaisissa lastenelokuvissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena selvittää, millä tavoin naiskuvaa ilmennetään suomalaisissa 2020-luvulla julkaistuissa lastenelokuvissa ja minkä roolin erityisesti tunteet saavat näissä kuvissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aineiston pohjalta tärkeimpien käsitteiden määrittelystä ja avaamisesta. Naiskuvaa tarkasteltaessa tärkeimpinä käsitteinä toimivat naiskuva, naisrepresentaatio, lastenelokuvat, medialukutaito ja tunteet.

Tutkimus on laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka aineistona toimi kaksi 2020-luvulla julkaistua suomalaista lastenelokuvaa. Elokuviksi valikoitui Heinähattu, Vilttitossu ja kana sekä Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka, sillä toisessa elokuvassa esiintyy kaksi tyttöpäähenkilöä ja toisessa kaksi poikapäähenkilöä muiden nais- ja tyttöhahmojen lisäksi. Aineistosta kerättiin havaintoja, jotka teemoiteltiin neljään alaluokkaan, joista muodostui edelleen kaksi pääluokkaa.

Pääluokiksi aineistosta nousivat kasvatus ja tunteet, jotka toimivat pääasiallisina keinoina ilmentää naiskuvaa. Kasvatuksen pääluokka koostuu tunnekasvatuksen ja vuorovaikutustaitojen sekä perustarpeista huolehtimisen alaluokista. Tunteiden pääluokka koostuu myönteisten tunteiden ilmentämisestä ja kielteisten tunteiden ilmentämisestä. Tulokset osoittavat naiskuvaa ilmennettävän kasvatuksen ja tunteiden kautta. Naiset ja tytöt nähdään tunteellisina, luotettavina, hoivaavina ja ajoittain heikkoina. Mikäli tyttö/nainen ilmaisee säröjä naiskuvassaan, pyritään ne korjaamaan ja paikkaamaan, jotta he istuisivat takaisin yleiseen naiskuvan muottiin.