Yksilö yhteisössä: Ikääntyneiden yksinäisyyden vähentäminen yhteisöllisellä asumisella
16.05.2017
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kuvaus
Peer reviewed
Tiivistelmä
Yksinäisyys on suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun noussut ilmiö. Yksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa ja sillä on laaja-alaisia vaikutuksia henkilön hyvinvointiin. Tässä diplomityössä keskitytään etenkin suomalaisten vanhusten kokemaan yksinäisyyteen sekä kotona asuttaessa että palvelutalossa. Diplomityössä on tullut ilmi, että yksinäisyyden tunne liittyy läheisesti asumisen ratkaisuihin. Asumisratkaisuilla voidaan joko lisätä tai lievittää yksinäisyyden tunnetta.
Koti ja asukkaan suhde siihen on ikääntyvien hyvinvoinnille tärkeä. Kotiin liitetään usein erilaisia merkityksiä ja diplomityössä pohditaan kodin ja asukkaan suhdetta vanhetessa. Ajatus ikääntymisestä paikallaan on koettu sekä yhteiskunnan, että ikääntyneiden itsensä kannalta parhaaksi ratkaisuksi vanhusten asumisessa tulevaisuudessa. Kotona asuminen takaa vanhuksen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden, mutta ei ratkaise vanhusten kokemaa yksinäisyyttä. Täten diplomityössä esitetään yksinäisyyden ratkaisuksi yhteisön tuella vanheneminen. Esitetty yhteisöllisen asumisen konsepti tarjoaa mahdollisuuden vanheta kotona tutussa ympäristössä mutta yhteisön ja naapuruston tuella.
Työ jakautuu kolmeen osaa. Tutkimusosiossa pohditaan yksinäisyyttä ja yhteisöllistä asumista teoriatasolla. Tutkimusosassa käsitellyt teemat ovat yksinäisyys, yksinäisyyden kokemuksen suhde ympäristöön ja yhteisöllinen asuminen. Konseptiosassa muodostetaan asumisen malli, joka pohjautuu tutkimusosiossa havaittuihin teemoihin. Viimeisessä osiossa esitetään yhteisöllisen asumisen konseptin sovellus yhdelle suunnittelupaikalle. Suunnitelma perustuu keväällä 2016 järjestettyyn Rääkkylän Mummola arkkitehtuuriopiskelija kilpailussa esitettyyn ratkaisuun. Kilpailussa etsittiin yhteisöllisen asumisen ratkaisua 55+ asukkaille. Diplomityössä suunnitelmaa on jatkokehitetty tutkimusosiossa havaittujen teemojen perusteella ja kilpailun arvostelupöytäkirjoissa mainittujen seikkojen perusteella.
Koti ja asukkaan suhde siihen on ikääntyvien hyvinvoinnille tärkeä. Kotiin liitetään usein erilaisia merkityksiä ja diplomityössä pohditaan kodin ja asukkaan suhdetta vanhetessa. Ajatus ikääntymisestä paikallaan on koettu sekä yhteiskunnan, että ikääntyneiden itsensä kannalta parhaaksi ratkaisuksi vanhusten asumisessa tulevaisuudessa. Kotona asuminen takaa vanhuksen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden, mutta ei ratkaise vanhusten kokemaa yksinäisyyttä. Täten diplomityössä esitetään yksinäisyyden ratkaisuksi yhteisön tuella vanheneminen. Esitetty yhteisöllisen asumisen konsepti tarjoaa mahdollisuuden vanheta kotona tutussa ympäristössä mutta yhteisön ja naapuruston tuella.
Työ jakautuu kolmeen osaa. Tutkimusosiossa pohditaan yksinäisyyttä ja yhteisöllistä asumista teoriatasolla. Tutkimusosassa käsitellyt teemat ovat yksinäisyys, yksinäisyyden kokemuksen suhde ympäristöön ja yhteisöllinen asuminen. Konseptiosassa muodostetaan asumisen malli, joka pohjautuu tutkimusosiossa havaittuihin teemoihin. Viimeisessä osiossa esitetään yhteisöllisen asumisen konseptin sovellus yhdelle suunnittelupaikalle. Suunnitelma perustuu keväällä 2016 järjestettyyn Rääkkylän Mummola arkkitehtuuriopiskelija kilpailussa esitettyyn ratkaisuun. Kilpailussa etsittiin yhteisöllisen asumisen ratkaisua 55+ asukkaille. Diplomityössä suunnitelmaa on jatkokehitetty tutkimusosiossa havaittujen teemojen perusteella ja kilpailun arvostelupöytäkirjoissa mainittujen seikkojen perusteella.
Kokoelmat
- TUNICRIS-julkaisut [20516]