Älykäs hiilineutraali kortteli : RECO 2.0 -hankkeen loppuraportti
Anetjärvi, Elisabeth; Hirvonen, Janne; Järventausta, Pertti; Kinnunen, Jaakko; Koskela, Juha; Lastovets, Natalia; Liimatainen, Heikki; Lummi, Kimmo; Moradi, Sina; Mäkinen, Johanna; Sormunen, Piia; Taylor, Jonathon; Valta, Jussi; Viitanen, Anna-Kaisa (2025)
Tampereen yliopisto
2025
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3878-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3878-7
Tiivistelmä
RECO 2.0 -hankkeessa jatkettiin Murrosareenassa aloitettua kehitystyötä kestävän kaupunkiympäristön edistämiseksi. Hanke oli käynnissä 2022-2024. Hankkeen osapuolet olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, VTT ja Business Tampere. Osana laajempaa yhteishanketta, Tampereen yliopisto kehitti Älykkään hiilineutraalin korttelin konseptia.
Älykkään hiilineutraalin korttelin kriteeristö esittää kestävän korttelin suunnittelussa ja arvioinnissa huomioitavia näkemyksiä ja indikaattoreita. Kriteeristö kehitettiin EU:n Level(s)-viitekehyksen pohjalta, laajentaen sitä mm. suunniteltujen ja toteutettujen aluerakentamishankkeiden, tutkimusten, kaupunkien hiilineutraaliussuunnitelmien ja muiden indikaattoreiden avulla. Jatkokehitystä tehtiin asiantuntijatyöpajoissa. Level(s)in rakennuskohtaisia kriteerejä täydennettiin kortteliskaalaan, jossa huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuuden ja päästöjen lisäksi myös yhteisöllisyys, liikenne ja toiminnanvarmistus.
Älykkään hiilineutraalin korttelin konseptiin kehitettiin kolme eri tasoa, lähtien liikkeelle läheltä nykyisiä rakentamisen vaatimuksia ja lisäten järjestelmien monimutkaisuutta korkeammilla tasoilla. Korttelikonseptin tasot kehitettiin huomioiden ratkaisujen mittakaava asunto/rakennus/kortteli-akselilla jokaiselle tutkitulle aihealueelle: liikenne, energiaratkaisut, ilmastokestävyys ja energiayhteisöt.
Liikennepuolella huomioidaan sähköautojen ja sähköpolkupyörien turvalliset säilytysmahdollisuudet sekä eritasoiset latausratkaisut keskitetyssä pysäköinnissä. Myös yhteiskäyttöiset liikennevälineet ovat osa kokonaisuutta, jossa pyritään vähentämään autoilun vaatimaa tilaa. Ilmastonmuutos lisää hellejaksojen määrää sekä vaikuttaa myrskyjen ja tulvimisen intensiteettiin. Erilaiset varoitusjärjestelmät ja suojatilat auttavat älykkään korttelin asukkaita varautumaan esimerkiksi ylikuumenemisen riskiin, liukkauteen ja huonoon ilmanlaatuun. Kasvillisuuteen pohjautuvilla ratkaisuilla ja viherrakenteilla lisätään ihmisten viihtyvyyttä, mutta myös viilennetään tiloja ja parannetaan kosteuden hallintaa. Älykkään korttelin energiajärjestelmä pohjautuu paikalliseen energiaverkkoon, joka mahdollistaa lämmön ja kylmän tuotannon eri menetelmillä, hyödyntäen kaikkia korttelin hukkalämmönlähteitä. Sähkön hinnan vaihtelun moninkertaistuminen korostaa älykkäiden hallintajärjestelmien tarvetta. Korttelin suurempi mittakaava tuo skaalaetuja esim. sähköveroluokan alentumisen, kulutusjoustomarkkinoille osallistumisen ja energian pitkäaikaisvarastoinnin kautta. Energiayhteisöt edistävät paikallisen energiantuotannon hyödyntämistä korttelin kiinteistöjen sisällä, mutta mahdollistavat myös kytkennät kiinteistön ulkopuolisiin voimalaitoksiin ja jopa maantieteellisesti hajautettuihin kohteisiin. Järjestelmäoperaattorin ja lainsäädännön uudistamisen tarve korostuu, kun hallitaan rinnakkaisia järjestelmiä tonttirajojen yli.
Älykkään hiilineutraalin korttelin kriteeristö esittää kestävän korttelin suunnittelussa ja arvioinnissa huomioitavia näkemyksiä ja indikaattoreita. Kriteeristö kehitettiin EU:n Level(s)-viitekehyksen pohjalta, laajentaen sitä mm. suunniteltujen ja toteutettujen aluerakentamishankkeiden, tutkimusten, kaupunkien hiilineutraaliussuunnitelmien ja muiden indikaattoreiden avulla. Jatkokehitystä tehtiin asiantuntijatyöpajoissa. Level(s)in rakennuskohtaisia kriteerejä täydennettiin kortteliskaalaan, jossa huomioidaan energia- ja materiaalitehokkuuden ja päästöjen lisäksi myös yhteisöllisyys, liikenne ja toiminnanvarmistus.
Älykkään hiilineutraalin korttelin konseptiin kehitettiin kolme eri tasoa, lähtien liikkeelle läheltä nykyisiä rakentamisen vaatimuksia ja lisäten järjestelmien monimutkaisuutta korkeammilla tasoilla. Korttelikonseptin tasot kehitettiin huomioiden ratkaisujen mittakaava asunto/rakennus/kortteli-akselilla jokaiselle tutkitulle aihealueelle: liikenne, energiaratkaisut, ilmastokestävyys ja energiayhteisöt.
Liikennepuolella huomioidaan sähköautojen ja sähköpolkupyörien turvalliset säilytysmahdollisuudet sekä eritasoiset latausratkaisut keskitetyssä pysäköinnissä. Myös yhteiskäyttöiset liikennevälineet ovat osa kokonaisuutta, jossa pyritään vähentämään autoilun vaatimaa tilaa. Ilmastonmuutos lisää hellejaksojen määrää sekä vaikuttaa myrskyjen ja tulvimisen intensiteettiin. Erilaiset varoitusjärjestelmät ja suojatilat auttavat älykkään korttelin asukkaita varautumaan esimerkiksi ylikuumenemisen riskiin, liukkauteen ja huonoon ilmanlaatuun. Kasvillisuuteen pohjautuvilla ratkaisuilla ja viherrakenteilla lisätään ihmisten viihtyvyyttä, mutta myös viilennetään tiloja ja parannetaan kosteuden hallintaa. Älykkään korttelin energiajärjestelmä pohjautuu paikalliseen energiaverkkoon, joka mahdollistaa lämmön ja kylmän tuotannon eri menetelmillä, hyödyntäen kaikkia korttelin hukkalämmönlähteitä. Sähkön hinnan vaihtelun moninkertaistuminen korostaa älykkäiden hallintajärjestelmien tarvetta. Korttelin suurempi mittakaava tuo skaalaetuja esim. sähköveroluokan alentumisen, kulutusjoustomarkkinoille osallistumisen ja energian pitkäaikaisvarastoinnin kautta. Energiayhteisöt edistävät paikallisen energiantuotannon hyödyntämistä korttelin kiinteistöjen sisällä, mutta mahdollistavat myös kytkennät kiinteistön ulkopuolisiin voimalaitoksiin ja jopa maantieteellisesti hajautettuihin kohteisiin. Järjestelmäoperaattorin ja lainsäädännön uudistamisen tarve korostuu, kun hallitaan rinnakkaisia järjestelmiä tonttirajojen yli.