Valuuttakurssit – Dollarin aseman kehittyminen ja vaikutukset : tarkastelussa Latinalainen Amerikka
Tuorila, Henri (2025)
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503253025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202503253025
Tiivistelmä
Yhdysvaltain dollari on maailman merkittävin valuutta. Dollaria käytetään ympäri maailman kaupankäynnissä ja säästämisessä. Se on osapuolena lähes joka toisessa valuuttakaupassa, ja suuri osa kansainvälisen kaupankäynnin kohteena olevista raaka-aineista hinnoitellaan dollareissa. Dollarin valuuttakurssimuutoksilla onkin vaikutuksia ympäri maailman. Yksi merkittävän dollarisuhteen omaavista alueista on Latinalainen Amerikka, johon dollareita alkoi virrata huomattavia määriä 1970-luvulla. Maat velkaantuivat dollareissa, koska valuuttakurssiriskin siirtäminen lainanantajalta lainanottajalle teki lainarahasta sillä hetkellä edullista. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään 2020-luvun alussa vahvistuneen dollarin vaikutuksia Latinalaisessa Amerikassa kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten valuuttakurssit muodostuvat, mitä valuuttakurssijärjestelmiä maailmassa on käytössä ja miten dollarin valta-asema on syntynyt.
Valuuttakurssin arvostukseen vaikuttavat valuutan kysyntä ja tarjonta. Kiinteän valuuttakurssin kohdalla kysyntää ja tarjontaa hallitsee keskuspankki, jotta kurssi pysyy ennalta sovitulla tasolla. Kelluvan valuutan kysyntään voivat puolestaan vaikuttaa esimerkiksi valuutta-alueen inflaatio, korkotaso tai kansainvälinen kauppa. Kansainväliset sijoittajat siirtävät varallisuutta parhaiden tuottojen perässä, mikä voi näkyä valuutan kysynnässä. Valuuttakurssien muodostumisesta on kehitetty useita teoreettisia malleja, mutta mikään niistä ei kuitenkaan täysin onnistu tehtävässään.
Valuuttakurssimuutokset vaikuttavat talouteen ainakin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin ne muuttavat ulkomaankaupan hintoja, mikä vaikuttaa ulkomaankaupan tuloihin ja menoihin. Taloudet saattavat olla erittäin riippuvaisia ulkomaankaupasta, jolloin valuuttakurssimuutokset vaikuttavat merkittävästi niiden talouksiin. Toiseksi valuuttakurssimuutokset vaikuttavat myös ulkoisen rahoituksen hankintaan. Valuuttakurssiriskit kasvavat kotimaan valuutan arvon heikentyessä. Lisäksi erityisesti dollarin valuuttakurssi korreloi negatiivisesti kansainvälisen rahoitussyklin kanssa. Rahoituksen tarjonnan lasku nostaa sen hintaa. Tällä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia, jos talouskasvun kannalta tärkeät investoinnit jäävät kasvaneiden kustannusten takia tekemättä. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi tutkimukseen, kehitykseen, innovointiin ja koulutukseen kohdistuvat investoinnit.
Valuuttakurssien määräytymisen jättäminen markkinoiden hoidettavaksi on yleistä länsimaissa. Koko maailmaa tarkastellessa on kiinteitä kursseja käyttäviä valtioita enemmän. Kiinteisiin ja kelluviin valuuttakursseihin liittyy hyviä ja huonoja puolia, eikä valinta näiden väliltä ole aivan yksinkertainen. Kelluvat kurssit suojaavat taloutta ulkopuolisilta sokeilta, mutta saattavat tehdä kaupankäynnistä kalliimpaa. Toisaalta kiinteät kurssit voivat auttaa inflaation kontrolloinnissa, mutta samalla valtio usein menettää rahapoliittisen itsenäisyyden. Myös dollarilla oli pitkään kiinteä valuuttakurssi. Dollari nousi asemaansa sekä pikkuhiljaa että yhtäkkiä. Kehitys maailman reservivaluutaksi alkaa 1900-luvun alussa, mutta lopullinen sinetti sille lyödään toisen maailmansodan jälkeen Bretton Woods -järjestelmän myötä. Dollarin tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta korvaavan järjestelyn käyttöönotto ei tule tapahtumaan hetkessä.
2020-luvun alussa dollarin valuuttakurssi vahvistui voimakkaasti kahteen eri otteeseen. Maailmantalous on koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia hyvin sekavassa tilassa, jolloin sijoittajat etsivät turvallisia sijoituksia. Dollari vahvistui Yhdysvaltoihin kohdistuvien pääomavirtojen myötä. Vahvistuminen heikensi Latinalaisen Amerikan maiden ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Ulkomaankaupan lisäksi maiden julkiset investoinnit laskevat samaan aikaan, kun lainojen korkomenot nousevat. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia tulevaisuuden talouskasvuun.
Valuuttakurssin arvostukseen vaikuttavat valuutan kysyntä ja tarjonta. Kiinteän valuuttakurssin kohdalla kysyntää ja tarjontaa hallitsee keskuspankki, jotta kurssi pysyy ennalta sovitulla tasolla. Kelluvan valuutan kysyntään voivat puolestaan vaikuttaa esimerkiksi valuutta-alueen inflaatio, korkotaso tai kansainvälinen kauppa. Kansainväliset sijoittajat siirtävät varallisuutta parhaiden tuottojen perässä, mikä voi näkyä valuutan kysynnässä. Valuuttakurssien muodostumisesta on kehitetty useita teoreettisia malleja, mutta mikään niistä ei kuitenkaan täysin onnistu tehtävässään.
Valuuttakurssimuutokset vaikuttavat talouteen ainakin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin ne muuttavat ulkomaankaupan hintoja, mikä vaikuttaa ulkomaankaupan tuloihin ja menoihin. Taloudet saattavat olla erittäin riippuvaisia ulkomaankaupasta, jolloin valuuttakurssimuutokset vaikuttavat merkittävästi niiden talouksiin. Toiseksi valuuttakurssimuutokset vaikuttavat myös ulkoisen rahoituksen hankintaan. Valuuttakurssiriskit kasvavat kotimaan valuutan arvon heikentyessä. Lisäksi erityisesti dollarin valuuttakurssi korreloi negatiivisesti kansainvälisen rahoitussyklin kanssa. Rahoituksen tarjonnan lasku nostaa sen hintaa. Tällä voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia, jos talouskasvun kannalta tärkeät investoinnit jäävät kasvaneiden kustannusten takia tekemättä. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi tutkimukseen, kehitykseen, innovointiin ja koulutukseen kohdistuvat investoinnit.
Valuuttakurssien määräytymisen jättäminen markkinoiden hoidettavaksi on yleistä länsimaissa. Koko maailmaa tarkastellessa on kiinteitä kursseja käyttäviä valtioita enemmän. Kiinteisiin ja kelluviin valuuttakursseihin liittyy hyviä ja huonoja puolia, eikä valinta näiden väliltä ole aivan yksinkertainen. Kelluvat kurssit suojaavat taloutta ulkopuolisilta sokeilta, mutta saattavat tehdä kaupankäynnistä kalliimpaa. Toisaalta kiinteät kurssit voivat auttaa inflaation kontrolloinnissa, mutta samalla valtio usein menettää rahapoliittisen itsenäisyyden. Myös dollarilla oli pitkään kiinteä valuuttakurssi. Dollari nousi asemaansa sekä pikkuhiljaa että yhtäkkiä. Kehitys maailman reservivaluutaksi alkaa 1900-luvun alussa, mutta lopullinen sinetti sille lyödään toisen maailmansodan jälkeen Bretton Woods -järjestelmän myötä. Dollarin tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta korvaavan järjestelyn käyttöönotto ei tule tapahtumaan hetkessä.
2020-luvun alussa dollarin valuuttakurssi vahvistui voimakkaasti kahteen eri otteeseen. Maailmantalous on koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia hyvin sekavassa tilassa, jolloin sijoittajat etsivät turvallisia sijoituksia. Dollari vahvistui Yhdysvaltoihin kohdistuvien pääomavirtojen myötä. Vahvistuminen heikensi Latinalaisen Amerikan maiden ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Ulkomaankaupan lisäksi maiden julkiset investoinnit laskevat samaan aikaan, kun lainojen korkomenot nousevat. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia tulevaisuuden talouskasvuun.