Kuntien muuttuva rooli kotoutumisen edistämisen lainsäädännössä – kohti paikallista käännettä?

Abstract

Suomessa kotoutumisen edistämistä on ohjattu lainsäädännöllä vuodesta 1999 lähtien ja se on ollut sittemmin jatkuvien muutosten kohteena. Vuoden 2025 alusta astui voimaan uusi laki, jolla kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä siirtyi kunnille. Artikkelissa tarkastellaan tätä kotoutumislainsäädännön kehitystä erityisesti kuntien vastuiden ja valtionohjauksen näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, että kuntien roolia on jatkuvasti lisätty niin, että kunnille on muodostunut keskeinen vastuu kotoutumisen edistämisestä paikallisella tasolla. Kehitys ilmentää kansainvälisessä tarkastelussa havaittua ilmiötä paikallisesta käänteestä, jossa paikallishallinnon merkitys on kasvanut maahanmuuttajien integroinnin monitasoisessa hallintojärjestelmässä. Kotoutumisen sääntelyä on Suomessa lisätty erityisesti viranomaisvastuiden selkiyttämiseksi. Kuntien tehtäväkenttä on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi ja kuntien ohjaus pitkälti velvoittamattomaksi. Kun ottaa lisäksi huomioon kuntien resurssoinnin, voi kyseenalaistaa laajuutta, jolla kotoutumisen edistämisen paikallinen käänne voi toteutua. Kotoutumislainsäädännön kehittämistarpeeksi jää jatkossakin eri viranomaistahojen ja ‑tasojen välisen yhteistyön ja ohjaussuhteiden selkeyttäminen sekä kotoutumisen edistämisen yhteensovittaminen muihin palveluihin. Artikkelissa päädytään kysymään, pystyvätkö kunnat selviämään tästä moninaisesta tehtäväkentästä siten, että maahanmuuttajien kotoutumista voidaan edistää yhdenmukaisesti kautta Suomen.