Arjen riskioloissa elävän alle kouluikäisen lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukeminen

Abstract

Aika ennen lasten kouluikää on perheille merkityksellinen elämänvaihe. Lapsille se on tärkeä kasvun ja kehityksen vaihe, vanhemmille puolestaan vanhemmuuden kasvun aikaa. Suomessa alle kouluikäisten lasten perheet voivat pääsääntöisesti hyvin, mutta perheiden välinen eriarvoisuus ei ole kadonnut. Osalla lapsiperheistä on hyvinvointia heikentävät riskiolot ja heillä on monialainen tuen tarve arkeen. Arjen riskitekijöitä ovat tyypillisesti taloudelliset ongelmat, perhedynamiikan haasteet ja vanhempien päihteidenkäyttö. Myös vanhempien mielenterveyshäiriöt voivat heikentää arjen hyvinvointia. Arjen riskioloissa elävien perheiden ennaltaehkäisevän ja oikea-aikaisen tuen saaminen vahvistaa perheiden hyvinvointia ja vähentää arjen kuormitusta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja kehittää käsitteellinen toimintamalli arjen riskioloissa elävien alle kouluikäisten lasten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuesta. Malli kuvaa terveydenhoitajan ja perheen väliset erilaiset toimintatavat vastata perheen tuen tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää työtä ja lisätä neuvolatoiminnan perhelähtöisyyttä, jotta perheiden tuen tarpeet huomioitaisiin herkemmin ja tukea voitaisiin järjestää oikea-aikaisesti.

Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen vuosina 2010–2013. Tutkimus muodostui neljästä vaiheesta. Vaihe 1 muodostui lastenneuvolan terveydenhoitajien (n=13) haastatteluista, joissa he kuvasivat, millaista on toimia arjen riskioloissa elävien perheiden kanssa. Vaihe 2 sisälsi lastenneuvolan terveydenhoitajien (n=5) ryhmätapaamisia ja heidän yksilöhaastatteluitaan, joiden avulla kuvattiin, millaisia toimintakäytänteitä terveydenhoitajilla oli arjen riskioloissa elävien perheiden kanssa ryhmätapaamisten jälkeen. Ryhmätapaamisten kuvattiin kehittävän myös terveydenhoitajien ammatillista osaamista. Vaiheessa 3 haastateltiin perheiden äitejä (n=5) siitä, millaisena he kuvaavat perheen arjen ja saamansa tuen lastenneuvolasta ja millaisia odotuksia heillä on lastenneuvolasta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja ryhmätapaamiset teema-analyysin avulla. Lisäksi äitien haastatteluaineiston avulla kuvattiin tarinatyypit (n=5) perheiden arjesta narratiivista analyysia hyödyntäen. Ryhmätapaamiset analysoitiin teema-analyysin avulla. Vaiheessa 4 vertailtiin vaiheiden 1–3 tuloksia perheiden tuesta ja tuen tarpeesta suhteessa terveydenhoitajalla heränneeseen huoleen perheestä. Tulosten synteesinä muodostui käsitteellinen toimintamalli terveydenhoitajan ja arjen riskioloissa elävän perheen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuesta.

Käsitteellinen toimintamalli muodostettiin neljästä erilaisesta terveydenhoitajan ja perheen toimintatavasta, joista kolmessa toimintatavassa joko perhe ei koe tai ei tunnista tuen tarvetta tai terveydenhoitajalla ei herää huoli perheen tuen tarpeesta. Näissä tilanteissa perhe jää ilman riittävää tukea. Neljännessä toimintatavassa on ideaalinen tilanne, jossa tuki annetaan oikeaan aikaan ja se vastaa perheen tarpeisiin. Tällöin sekä terveydenhoitajalla on herännyt huoli perheen tilanteesta että perhe itse kokee tarvitsevansa tukea ja on valmis ottamaan sitä vastaan.

Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä arjen riskioloissa elävien perheiden tukemisesta sekä ammattilaisen että perheiden näkökulmasta. Tuloksia voidaankin hyödyntää terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksessa, vahvistaen heidän perhehoitotyön osaamistaan. Lisäksi tutkimustulokset tarjoavat arvokkaita näkökulmia hallinnollisiin päätöksiin, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän organisoinnin ja johtamisen kannalta.

The period before children start school is a significant time in a family's life. For children, it is an important period of growth and development, while for parents it is a time of growing parenthood. In Finland, families with children under school age are generally well off, but inequalities between families have not disappeared. Some families with children have risk factors that undermine their well-being and need multidisciplinary support in their daily lives. Risk factors in everyday life typically include financial problems, challenges to family dynamics and parental substance abuse. Parents' mental health problems can also have a negative impact on everyday well-being. Access to preventive and timely support for families at risk in everyday life strengthens family well-being and reduces the stress of everyday life.

The purpose of this study is to describe and develop a conceptual functional model for identifying and supporting the support needs of children and families under school age living in everyday risky situations. The model describes the different approaches between the public health nurse and the family in responding to the family's need for support. The aim of the study is to develop preventive work and to increase the family-oriented nature of child health clinic in order to be more sensitive to the support needs of families and to provide support in a timely manner.

The study has been carried out using an action research approach between 2010 and 2013. The study consisted of four phases. Phase 1 consisted of interviews with public health nurses (n=13) in a children's health clinic, in which they described what it is like to work with families at risk in their daily lives. Phase 2 consisted of group meetings and individual interviews with public health nurses (n=5) to describe their practice of working with families at risk in everyday life after the group meetings. The group sessions were also described as developing the professional skills of the public health nurses. In phase 3, mothers of families (n=5) were interviewed about how they described their family's everyday life and the support they received from the child health clinic, and what their expectations were of the child health clinic. The interviews were analysed using inductive content analysis and the group meetings using thematic analysis. In addition, the mothers' interview data were used to describe story types (n=5) of the families' everyday life using narrative analysis. The group meetings were analysed using thematic analysis. Phase 4 compared the results of phases 1-3 on the families' support and need for support against the public health nurse's concerns about the family. The results were synthesised into a conceptual functional model for identifying and supporting the support needs of the public health nurse and families at risk in everyday life.

The conceptual functional model consisted of four different ways of working between the public health nurse and the family, three of which either the family does not experience or recognise the need for support, or the public health nurse does not raise concerns about the family's need for support. In these situations, the family is left without adequate support. The fourth approach is the ideal situation where support is provided at the right time and meets the family's needs. In this case, both the public health nurse has become concerned about the family's situation and the family itself feels that it needs support and is ready to receive it.

The results of the research will increase understanding of how to support families at risk in everyday life, from both the professional and family perspectives. The results can therefore be used in the training of health and social care professionals and students, strengthening their knowledge of family nursing. In addition, the research results provide valuable perspectives for administrative decisions, especially in terms of adequate organisation and management of social and health services.