Lapsibisnestä, sijaishuoltoväkivaltaa ja mielivaltaisia päätöksiä? : Kriittinen diskurssianalyysi lastensuojeluun liitetyistä asenteista Lokakuun Liike -verkkosivustolla

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen lastensuojeluun liitettyjä asenteita kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkin Lokakuun Liikkeen tekstien rakentamaa kuvausta lastensuojelusta ja sen eri toimijoista. Tutkimus tuottaa näin ollen kuvausta julkisen keskustelun areenalla toimivan kansalaisaktivistisen liikkeen asenteista lastensuojelua kohtaan. Lastensuojelun julkinen keskustelu on ollut runsasta 1990-luvulta lähtien, ja nykyään julkista keskustelua käydään yhä enemmän median ja varsinkin sosiaalisen median alustoilla. Tutkimuksen lähtökohtana on tuottaa ymmärrystä lastensuojeluun liitetyistä asenteista ja tarjota ajankohtaista yhteiskunnallista tietoa lastensuojelukeskustelun suuntauksista.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii lastensuojelun käsitteistö, aiempi tutkimus sekä Lokakuun Liikkeen kontekstuaalinen paikantaminen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen lastensuojelun tehtävää, kritiikkiä, institutionaalista rajaa, vallankäyttöä sekä lastensuojeluun liitettyä julkista keskustelua. Lokakuun Liikkeen taustoituksessa tarkastelen yhteiskunnallisen liikkeen ja kansalaisaktivismin käsitteitä sekä esittelen Lokakuun Liikkeen toimintaa. Lokakuun liike kuvautuu kansalaisaktivistiseksi liikkeeksi, joka pyrkii tuomaan esiin lastensuojelujärjestelmän epäkohtia ja lisäämään tietoisuutta perheiden oikeuksista.

Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkielman tutkimusmetodologisena lähestymistapana toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielman aineisto kerättiin systemaattisesti 2023–2024 Lokakuun Liike -verkkosivuilla julkaistuista uutisartikkeleista, ja aineisto koostuu 16 lastensuojelua käsittelevästä artikkelista. Aineistossa käsitellään lastensuojelun epäkohtia ja kehittämistarpeita. Aineiston analyysissa päämenetelmänä käytetyn kriittisen diskurssianalyysin lisäksi aineiston analyysissa käytettiin apuna myös temaattista analyysia.

Aineiston analyysi paljasti aineistosta kolme keskeistä diskurssikategoriaa: järjestelmäkriittinen diskurssi, lastensuojelun uhridiskurssi ja vallan väärinkäytön diskurssi. Diskurssikategoriat sisältävät useita puhetapoja, joita tarkastellaan eri subjektipositioiden kautta. Järjestelmäkriittinen diskurssi korostaa lastensuojelujärjestelmän heikkoutta ja epäonnistumista toteuttaa lastensuojelun perimmäistä tarkoitusta. Tässä diskurssikategoriassa korostuu lastensuojelun kykenemättömyys auttaa asiakkaitaan, resurssien kohdentamisen ongelmat sekä tieteellisen tutkimuksen puute. Lastensuojelun uhridiskurssissa asiakkaat nähdään positioituvan uhrin asemaan. Uhridiskurssissa korostuu kokemus traumatisoitumisesta, rangaistuksi tulemisesta, osallisuuden laiminlyömisestä, sijaishuoltoväkivallasta, oikeusturvan puutteesta sekä luottamuspulan muodostumisesta viranomaistoimintaa kohtaan. Vallan väärinkäytön diskurssissa korostuu näkemys institutionaalisen rajan ylittämisestä vallan väärinkäytön muotona. Tässä diskurssissa käsitellään vallan väärinkäytöksiä sijaishuoltopaikassa, taloudellisia intressejä, virheellisiä huostaanottoon tähtääviä diagnosointeja, sosiaalialan ammattilaisten mielivaltaa sekä vääristettyä ja vaimennettua tietoa.

Yhteenvetona voidaan todeta Lokakuun Liikkeen teksteistä analysoitujen diskurssien tuottavan kuvaa lastensuojelusta moninaisina merkityksenantoina. Diskurssien kautta esitetään kriittisiä asenteita lastensuojelua kohtaan. Diskurssit korostavat tarvetta resurssien oikein kohdistamiselle, päätöksenteon läpinäkyvyydelle, tilastoinnille ja dokumentoinnille, tieteellisen tiedon pohjalta näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiselle sekä asiakkaan oikeusturvan takaamiselle. Diskurssianalyysi ei pyri selvittämään diskurssien sisältöjen todenmukaisuutta, eivätkä ne suoranaisesti vastaa lastensuojelun todellista tilaa. Kriittinen diskurssianalyysi kuitenkin tuottaa tärkeää tietoa kansalaisten mielikuvista ja asenteista lastensuojelua kohtaan, joiden pohjalta voidaan kuvata erinäisiä jatkotutkimustarpeita, kuten asenteiden taustalla olevia tekijöitä tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulmia esitettyihin kriittisiin diskursseihin.